Esittelyssä Suoniemi Highland

suoniemi_highland5

Suoniemen tila on pieni luomutila Karstulan Kangasaholla. Kasvatamme ylämaannautoja sekä myymme lihaa suoramyyntinä. Aloittaessamme nautojen kasvatuksen aloimme käyttää nimeä Suoniemi Highland, joka viittaa paremmin kasvattamaamme rotuun. Ylämaannaudat ovat hidaskasvuinen, pitkäikäinen ja säänkestävä rotu, joka sopii hyvin Suomen vaihteleviin sääoloihin. Ylämaankarjan tunnusmerkkinä ovat komean kokoiset sarvet sekä pitkä, paksu karva. Rotua kasvatetaan ympäri vuoden ulkona, mikä olikin yksi syy rotuvalintaamme. Haluamme kunnioittaa vanhaa ja pitää tilan mahdollisimman alkuperäisen näköisenä. Yksi meillä vierailleista lapsista sanoi tilamme olevan kuin koiramäki, joka oli mielestämme mukavasti sanottu.

Emännän rakkaudesta eläimiin tilalle on tullut myös muutama hevonen, kanoja, kukkoja, kissoja sekä minipossu. Kaikille eläimille haluamme tarjota hyvän elämän, niin että ne saavat elää rotutyypillistä elämää luonnonmukaisesti. Neljä poikaamme ovat myös tuttu näky pihapiirissä ja tilan töissä.

Täältä löydät lisää tietoa ja kuvia tilasta: https://www.facebook.com/Suoniemi-Highland-916037851765224/.

Esittelyssä Kokkomäen talli

kokkomaentalli9kokkomaentalli3kokkomaentalli6

 

 

Kokkomäen tila sijaitsee kauniissa Keski-Suomessa Keuruulla. Tilalla on harjoitettu vuodesta 1985 alkaen hevoskasvatus-, ravivalmennus- ja ratsastusvaellustoimintaa. Aiemmin tila oli lypsykarjatila, lisäksi osa tilan toimeentulosta tuli metsästä ja osa emännän työstä puolustusvoimain palveluksessa. Martta ja Arvi Viitasen jäätyä eläkkeelle siirtyi tila tyttären, Anita Viitasen hallintaan. Kokkomäen talli tarjoaa monipuolisia palveluita miellyttävässä maaseudun rauhassa keskellä kauneinta Keski-Suomea. Tilalta löytyy hevosten lisäksi monia pieneläimiä. Tilalla voi nauttia pienellä porukalla talvipäivistä luonnon helmassa mukavan toiminnan ja maisemien ihastelun lomassa.

Kokkomäen tallin touhuja voit seurata Facebookista: https://www.facebook.com/Kokkomäen-talli-116675555023923/.

 

 

Esittelyssä Juonolan tila

DSC_1337

Juonolan tila on perinteinen keskisuomalainen maa- ja metsätila, joka on ollut saman suvun hallussa aina vuodesta 1669. Nykyinen isäntäpari on tilan 12. sukupolvi ja  aloitimme viljelijäuramme vuonna 2008. Tilalla on emolehmäkarja vasikoineen, kolme hevosta, kolme koiraa ja kaksi kissaa. Tilan pihapiirissä on useita vanhoja rakennuksia sulassa sovussa uudempien, nykyisen isäntäparin aikana rakennettujen hevostallin ja
pihaton kanssa.

juonola2

Elinkeinomme tulee tänä päivänä metsästä, maataloudesta ja pihvilihan suoramyynnistä. Suoramyynnin kautta tila on avannut ovensa lukuisille ihmisille, jotka tahtovat nähdä mistä ruoka tulee ja millä tavalla se tuotetaan. Järjestämme vuosittain useita tapahtumia ja otamme vastaan erilaisia vierailijaryhmiä. Vierailut toteutetaan kunkin ryhmän toiveiden mukaan.Toiset tahtovat vain rapsutella ja katsella eläimiä, toiset taas osallistua päivän askareisiin. Tilan pihapiiri ja rakennukset ovat avoimia ja
helppokulkuisia ja eläinten, puutarhan ja rakennusten parissa riittää monenlaista puuhaa.

Juonolan tilan puuhia voit seurata Facebookista: https://fi-fi.facebook.com/Juonola/

juonola3

Esittelyssä Haapalehdon tila

haapalehto3
Haapalehdon tila sijaitsee Joutsan Leivonmäellä keskellä Leivonmäen kansallispuistoa. Tilaa ympäröi Haapasuon upeat maisemat ja tila rajoittuu suon keskellä sijaitsevaan Haapajärveen. Tilan pinta-ala on yhteensä 25 hehtaaria. Tilan kaikki metsät ovat Metso-suojelussa ja kuusi hehtaaria on kansallispuiston Haapasuohon rajautuvaa yksityistä soidensuojelualuetta. Keski-Suomen maakuntakaavassa Haapalehto on maakunnallisesti arvokkas rakennettu kulttuuriympäristö.
haapalehto2
Tilalla ylläpidetään perinteisen maatalouden muovaamia ketoja, niittyjä ja  metsälaitumia. Perinnemaisemia hoitavat naapuritiloilta kesälaitumille tulevat naudat ja lampaat, joiden laitumet ympäröivät tilakeskusta. 1800-luvun lopulta peräisin olevat rakennukset on kunnostettu perinteisiä menetelmiä käyttäen. Muonamiehen mökki on muun muassa Päivä Farmilla osallistujien käytössä.
Tässä muutama artikkeli tilasta:

Esittelyssä Heinälän tila

heinäläntila2

Heinälän tila sijaitsee Jyväskylän kaupungin Oravasaaren kylässä 22km:n päässä ydinkeskustasta Leppäveden ja Päijänteen välisellä kannaksella. Olemme erikoistuneet
kasvattamaan Limousin-rotuista pihvikarjaa sekä suoramyyntiin kuluttaja-asiakkaille että myös Snellman-konsernille, jossa tuotteitamme myydään Limousin A La Carte merkillä ravintoloihin ja erikoistuneisiin lihamyymälöihin. Emolehmät vasikoineen laiduntavat meillä toukokuusta aina lokakuun loppuun saakka, jonka jälkeenkin niillä
on vapaa pääsy ulos jaloittelutarhaan. Lihaksi kasvatettavat eläimet, niin hiehot kuin sonnitkin, saavat liikkua kuivitetuissa karsinoissa vapaasti.

Ruokinta perustuu tilalla tuotettuihin laadukkaaseen nurmisäilörehuun, viljaan ja härkäpapuun ja  tavoitteenamme on siirtyä luomuun mahdollisimman pian. Jo tällä hetkellä eläinten laitumet ja härkäpapu on viljelty ilman kasvinsuojeluaineita ja keinolannoitteita. Viljelyssä on peltoa tällä hetkellä n. 102 ha.

heinäläntila3

Kotieläintuotannon ja peltoviljelyn lisäksi tilalla harjoitetaan metsätaloutta n. 160 ha:n alalla. Omin voimin hoituu metsän uudistamiseen liittyvät taimien istutukset ja pienet kylvötyöt, taimien heinäys ja taimikoiden raivaus, sekä ensiharvennukset. Tila lämmitetään omasta metsästä korjatulla energiapuulla ja polttopuuta tehdään myös
myyntiin. Tulevaan kesään valmistaudutaan ottamalla viljelykiertoon uusina
kasveina öljy- ja mahdollisesti kuituhamppu, joista kehitetään yhteistyökumppaneiden kanssa uusia tuotteita markkinoille.

Esittelyssä Niemelän Ratsutila

niemelän_ratsutila7
Hankasalmen vanhimpiin tiloihin kuuluvaa Niemelän tilaa isännöi Kirsi ja Kari Tiihonen perheineen. Tila on Kirsin lapsuudenkoti ja kuulunut hänen suvulleen jo neljättä sukupolvea.

Tilalla kasvatetaan nykyisin lampaita, joista saadaan villaa, lihaa ja taljoja. Myymme 100% kotimaisia lähituotteitamme, kuten villalankoja, huovutusvillaa, karitsan lihaa, ja taljoja. Järjestämme myös tapahtumia ja kursseja kehräyksestä lankojen värjäykseen luonnon menetelmin. Lampaamme ovat suomalaisia alkuperäisrotuja, Kainuunharmasta ja Suomenlammasta. Katraat laiduntavat kesäisin nurmi- ja niittylaitumilla pitäen huolta luonnon monimuotoisuudesta ja perinnemaisemista. Toiminnassamme pyrimme eettiseen ja ekologiseen toimintamalliin, jossa ihminen toimii luontoa kunnioittaen ja vaalien arvokkaita perinnemaisemia sekä alkuperäisrotujamme.

Niemelän Ratsutilan toimintaa pääset seuraamaan fb sivuiltamme: https://www.facebook.com/NiemelanRatsutila/

Tilaesittelyt alkavat/ Ensimmäisenä Suopirtti Highland

Saimme hankkeeseemme yhteensä 19 kiinnostunutta yhteydenottoa keskisuomalaisilta maatiloilta. Mahtavaa, että toiminta herättää näin paljon kiinnostusta! Olemme saaneet kiinnostuneita yhteydenottoja muualtakin Suomesta maatiloilta, jotka pohtivat vastaavan toiminnan aloittelua omalla paikkakunnallaan. Vaikka hankkeemme kohdistuu Keski-Suomen alueelle, autamme toki aina mahdollisuuksien mukaan maatilayrittäjiä valtakunnallisesti toiminnan käynnistämisessä!

Näiden 19 kiinnostuneen joukosta mukaan valikoitui 12 maatilaa; Kokkomäen talli, Keuruu; Hyppölä, Jämsä; Suopirtti Highland, Konnevesi; Juonolan tila, Konnevesi; Haapalehto, Joutsa/Leivonmäki; Suoniemi Highland, Karstula; Heinälän tila, Oravasaari; Vanhan talon Hereford, Pihtipudas; Niemelän ratsutila, Hankasalmi; Ylä-Tihtarin tila, Korpilahti; Laito, Luhanka; Huipuri/Mirkka Oravakangas, Saarijärvi/Tarvaala. Esittelemme kaikki mukaan valikoituneet maatilat tarkemmin, tässä ensimmäinen.

 

Suopirtti Highland

suopirtti_highland

Suopirtti Highland on karjatila Konneveden Istunmäellä. Tila on perustettu v. 1952 ja nykyinen perhe on asunut tilalla 2013 alkaen. Meillä on kolmisenkymmentä ylämaan nautaa, kaksi islanninhevosta, koira ja neljä kissaa. Puutarha on laaja ja helppo liikkua. Eläinten luokse on myös helppoa ja turvallista mennä. Wanhassa verstaassa ja sepän pajassa voi tehdä monenlaisia harraste- ja tarvetöitä. Talli on tehty nykymääräysten mukaan, joten siellä on valoisaa ja turvallista touhuta heppojen kanssa. Jos jaloissa on virtaa, niin n. 800 m päässä pihasta on lapin tyyliin tehty kota missä voi keitellä kahvit ja paistaa makkaraa. Kävelyn jälkeen voi sitten mennä hetkeksi pitkälleen Wanhan Verstaan Kammariin. Tervetuloa viihtymään kanssamme!

Tässä yksi videopätkä tilalta, josta näet näitä hassuja karvaotuksia lisää: https://www.youtube.com/watch?v=Es0rOJ_9Pz4

Ja tässä tilan FB-sivut: https://www.facebook.com/suopirttihighland/

 

Ideoita, ajatuksia ja yhteistä keskustelua

abstract blackboard bulb chalk

Järjestimme lokakuun aikana eri puolilla Keski-Suomea ideapajoja, joiden tarkoituksena oli maatilapäivätoiminnan kehittäminen ja palvelun ideointi yhdessä niin iäkkäiden kuin mahdollisten tulevien järjestäjätahojenkin kanssa. Ideapajat keräsivät kiinnostuneita kävijöitä yhteensä noin 50. Halusimme ideapajojen kautta kerätä tulevien asiakkaiden eli ikäihmisten ja heidän omaistensa sekä eri järjestäjätahojen kuten maatilayrittäjien, yhdistysten ja kunnan vanhuspalveluiden työntekijöiden ajatuksia, toiveita ja ideoita maatilapäivätoiminnan suhteen. Ideapajoissa nousikin esille monenlaisia ajatuksia muun muassa toimintaan sopivista asiakkaista, ideoita toiminnan konkretian ja järjestämisen suhteen sekä vinkkejä markkinointiin.

Kuten edellisessä Hyvinvointia maatilalta -hankkeessammekin, nousi nytkin esille se, että tällainen toiminta kiinnostaa monia ikäihmisiä. Ikäihmisillä voi kuitenkin olla toiminnasta myös hyvin erilaisia odotuksia. Joitakin ikäihmisiä kiinnostaa erityisesti omien tietojen päivittäminen maataloudesta – millaisia ovat nykypäivän maatilat, myös mahdollisine robotteineen, ja miten maatalous on muuttunut entisajoista. Joitakin ikäihmisiä kiinnostaa erityisesti eläimet, kun taas osa haluaisi vain päästä nauttimaan maaseudun rauhasta. Joillekin ikäihmisille toiminta voi tarjota aktivoivaa tekemistä, jota ei enää kotioloissa niin ole, tai jota ei ole turvallista itsekseen harjoittaa (esim. marjastus, nikkarointityöt). Myös retkikohteet kiinnostavat säännöllisen toiminnan ohella sekä ikäihmisiä että vanhuspalveluita. Ehdotettiin, voisiko ikäihmisten ryhmä käydä saman tai viereisten kuntien alueilla erilaisten maatilojen luona vuoroviikoin. Tällöin ikäihminen näkisi erilaisia tiloja ja järjestely helpottaisi myös maatiloja aikataulujen ja resurssien suhteen. Hyvä vinkki maatiloille!

Ideapajojen kävijät pitivät toiminnassa tärkeänä ja hyvänä sitä, että siinä eläimet ovat maatilalla luonnollisessa ympäristössään ja ihmiset viedään niiden luo. Myös kontaktin saamista maatilan mahdollisiin eläimiin pidettiin tärkeänä. Eräskin vanhuspalveluiden työntekijä oli palvelutalon eläinvierailuissa huomannut miten eri lailla eläimet nostavat tunteita pintaan ja vaikuttavat ihmisiin. Toisaalta yksi ideapajaan osallistunut ikääntynyt kommentoi, että pelko eläimiä kohtaan estäisi hänen osallistumisensa toimintaan, vaikka muuten pitikin toimintaa hyvänä ja monelle sopivana. Hyvä muistutus siitä, ettei maatilapäivätoiminta todella sovi kaikille tai ole kaikkia ikäihmisiä kiinnostavaa. Tärkeää on, että palveluissa olisikin vaihtoehtoja, jotta jokaiselle löytyisi omanlainen juttu. Vanhuspalveluista nousi erilaisia ajatuksia keille ikäihmisille toiminta voisi erityisesti sopia. Tällaisina nähtiin muun muassa sellaiset, jotka eivät ole vielä minkään kunnan palveluiden (kuten kotihoidon) piirissä sekä ikääntyneet, joilla on vasta todettu muistisairaus. Myös ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden nähtäisiin hyötyvän toiminnasta.

jyväskylä_kuva

Jyväskylässä ideapajaan osallistuneet ikäihmiset toivoivat, että tulevaisuudessa myös kaupungissa asuvilla ikäihmisillä olisi mahdollisuus osallistua maatilapäivätoimintaan. Yksinäisiä ikäihmisiä on kaupungeissa paljon, ja tällainen toiminta voisi innostaa eri tavalla lähtemään kotoa ulos. Toiminnan nähtiin estävän ”mökkiytymistä” ja antavan syyn nousta aamulla sängystä ylös ollen tarpeeksi motivoivaa. Jyväskyläläiset ikäihmiset olivat valmiita matkustamaan muidenkin kuntien alueille päästäkseen tällaiseen toimintaan mukaan. Maatilaympäristöä pidettiin siitä hyvänä toimintaympäristönä, että siellä ikäihminen ei niin helposti koe olevansa ”hoidon piirissä” tai hoivattavana. Ympäristö poikkeaa rajusti totutuista hoito- ja hoivapaikoista ja virastoista hyvällä tavalla tarjoten kodikkaampaa ja luonnollisempaa ympäristöä. Useissa maissa maatilayrittäjän mukanaoloa ja ohjausta on osallistujien toimesta pidetty hyvänä, sillä häntä pidetään ”tavallisena”, hoivahenkilökunnasta poikkeavana ihmisenä. Näin toiminta on usein tasavertaisempaa.

Toiminnasta nostettiin myös muutamia huolenaiheita niin ikäihmisten kuin kuntien työntekijöidenkin taholta. Tällaisia olivat erityisesti esteettömyys ja turvallisuus – pääseehän ympäristössä varmasti liikkumaan ja osallistumaan toimintaan turvallisesti. Myös tautien tartuntariskit (molempiin suuntiin) nostettiin esille. Hyvää pohdintaa kävimme myös maatilapäivätoiminnan tavoitteiden asettelusta – asetetaanko ne yksilötasolla vai yleisellä tasolla ja miten tavoitteisiin pääsyä seurataan. Toiminnallamme on paljon yleisellä tasolla olevia tavoitteita (kuten fyysisen aktiivisuuden, mielialan ja kognitiivisten taitojen kohentuminen sekä osallisuuden vahvistaminen), mutta käymme toimintajakson tavoitteista keskustelua myös osallistujien kanssa. Jäämme vielä pohtimaan mahdollisia menetelmiä tähän. Vielä yksi iso huolenaihe, joka ideapajoissa nousi, oli kuljetukset ja niiden järjestäminen tulevaisuudessa. Tähän ratkaisuksi ehdotettiin mm. tämän toiminnan kuljetusten yhdistämistä koulukyyteihin tai kimppakyytien järjestämistä. Myöskään maatilayrittäjän tarjoamaa omaa kuljetusta ei täysin tyrmätty.

Jonkin verran keskustelua herätti lisäksi mahdollisten vapaaehtoisten rooli toiminnassa. Eräs ideapajaan osallistunut eläkeläinen kertoi nimenomaan haluavansa jatkossa olla tällaisessa maatilapäivätoiminnassa mukana vapaaehtoisena. Hän kertoi, että voisi esimerkiksi päivän aikana huolehtia kahvitarjoiluista sekä toimia henkilökohtaisena apuna jollekin apua tai ystävää tarvitsevalle. Tämä oli hyvä idea – voisiko tulevaisuudessa maatilapäivätoiminnassa olla mukana eläkeläisiä vapaaehtoisia, jos kiinnostusta riittää? Näin toiminta toimisi myös heille toimintakykyä ylläpitävänä, ennaltaehkäisevänä ja mieltä virkistävänä. Myös ehdotettiin, että sellainen ikäihminen, jonka luona käy SPR Ystävätoiminnasta henkilö, voisi tulla toimintaan tämän ystävän kanssa ja saisi näin tarpeen mukaan henkilökohtaisempaa avustusta päivän aikana.

Maatilapäivätoiminnan markkinointiin ja tiedotukseen liittyen toivottiin selkeyttä ja konkretiaa. Esimerkiksi mainoksessa tulisi kertoa miten liikuntarajoitteinen pääsee tilalla liikkumaan, minkälainen maatila on ja minkälaista toimintaa ikäihminen voi odottaa siellä olevan. Tämä oli hyvä pointti, sillä ikäihmisillä tosiaan voi olla hyvin erilaisia odotuksia toiminnan suhteen. On tärkeää, että jo markkinoinnissa käy niin hankkeen aikana kuin tulevaisuudessakin selkeästi ilmi mitä toiminta käytännössä tarkoittaa.

Kaikki eivät olleet tykänneet koko hankkeen ideasta ajatellen, että jo muutenkin kiireisille maatiloille ”ympätään lisää” työtä tällaisen uuden palvelun myötä. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluamme painottaa, että tällaista maatilapäivätoimintaa ei olla kehittämässä kaikille maatiloille tuotavaksi palveluksi, vaan se voi tuoda lisäelinkeinoa niille maatiloille, jotka kokevat toiminnan heitä kiinnostavan ja jotka haluavat kehittää uutta yritystoimintaa muun toiminnan kylkeen hyödyntäen olemassa olevaa ympäristöä. Joillakin maatiloilla liiketoiminta voi myös keikahtaa niin päin, että tällainen maatila-avusteinen palvelu ryhmineen onkin se tilan pääelinkeino. Mikä kellekin parhaiten sopii. Haluamme myös vielä oikaista sellaisen joidenkin keskuudessa liikkuneen väärinkäsityksen, jonka mukaan maatilayrittäjän tulisi hankkeen aikana kustantaa mm. vakuutukset ja kahvitarjoilut. Se ei pidä paikkaansa, vaan hanke kustantaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut – kuljetukset, kahvitukset, vakuutukset, markkinoinnin ynnä muun. Mukaan lähtevälle maatilayrittäjälle ei koidu toiminnasta kuluja. Jos joku maatila oli tämän väärinkäsityksen vuoksi jättänyt ilmoittautumasta niin voi vielä halutessaan ilmoittautua projektityöntekijä Laura Kymäläiselle.

Lämmin kiitos kaikille ideapajoihin osallistuneille ja aiheesta kiinnostuneille! Suurkiitokset myös Kinnulan K-market Kinuskille ja Petäjäveden K-market Porkkanalle kahvittelutarpeista sekä kunnille tilojen järjestämisestä.

Lopuksi vielä innostavia väliaikatietoja: hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan 15 maatilaa eri puolilta Keski-Suomea! 😊 Seuraavaksi lähdemmekin kiertämään maakuntaa ympäriämpäri – tuskin maltamme odottaa tulevia maatilavierailuja ja alkavaa yhteistyötä!

kinnula_kuva
Hanketiimi kiittää! 🙂

Ikäihmisten maatilapäivätoiminta herättää ristiriitaisia ajatuksia Keski-Suomen kuntien vanhuspalveluiden henkilöstössä

Teetimme Päivä Farmilla –hankkeemme aluksi Keski-Suomen alueen vanhuspalveluiden henkilöstöllä kyselyn hankkeessa kehitettävästä ikäihmisten maatilapäivätoiminnasta. Lähetimme kyselyn n. 235 henkilölle ja saimme takaisin 53 vastausta. Kerromme tässä kirjoituksessa kootusti kyselyn vastauksista.

Noin 62% vastaajista oli tietoisia toiminnasta, joten edellisen, Hyvinvointia maatilalta –hankkeemme (2016-2018) kokemukset olivat levinneet hyvin myös vanhuspalveluiden tietoisuuteen. 70% vastaajista kertoi toiminnan herättävän vain positiivisia ajatuksia heissä. Vastaajat kertoivat kaikenlaisen viriketoiminnan ja uuden kehittämisen olevan tervetullutta. Osa myös mainitsi, kuinka maaseudusta on nykyään vieraannuttu, ja kuinka se on lisännyt ikäihmisten yksinäisyyden ja toimettomuuden kokemuksia. Loppuja vastaajista mietitytti toiminnassa, sen hyvästä ajatuksesta huolimatta, esimerkiksi tietyt turvallisuusriskit.

Vastaajista suurin osa koki toiminnan sopivan erityisen hyvin vielä kotona asuville ikäihmisille. Erityisesti ne, jotka eivät ole vielä kunnan palveluiden piirissä, muistisairaat ja iäkkäät mielenterveysasiakkaat valittiin kyselyssä toiminnasta hyötyviksi. Vastauksissa nostettiin myös useasti esille, että huonokuntoisemmatkin iäkkäät (ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevat) hyötyvät varmasti toiminnasta, jos se on suunniteltu hyvin, on tarpeeksi avustajia ja on mahdollisuus päästä lepäämään päivän aikana. Vastauksissa tuotiin lisäksi esille kysymys, miten maatilaa/ maaseutua voisi tuoda niiden luo, jotka eivät jaksa enää itse lähteä.

Toiminnalla nähtiin useita erilaisia positiivisia vaikutuksia. Mielenvirkeyttä, iloa, vaihtelua elämään, muistoja, konkreettista tekemistä, toimeliaisuutta, elämässä kiinni olemista, yhteisöllisyyttä, kotoa pois lähtemistä, aistien herättelyä. Toiminnan tarjoama luontokokemus, ulkoilma ja eläimet ja näiden tarjoama ”hoiva” nähtiin myös tärkeänä. Myös eläimen tarjoama varaukseton hyväksyntä saattaa olla merkityksellistä osallistujalle. Toiminta myös lisää ikäihmisten tietoisuutta nykypäivän maataloudesta, mikä varmasti kiinnostaa monia.

Juhannuslampaat
Kuva: Niklas Syrén

Haasteita toiminnassa ja sen järjestämisessä nähtiin kustannuksissa, kuljetusten järjestämisissä, turvallisuudessa, toiminnan koordinoinnissa jatkossa, yhteistyömaatilojen löytymisessä ja talviajan toiminnassa. Toiminta ei saisi tuoda kunnalle lisäkustannuksia, eikä se saisi olla kovin tyyristä itse maksavalle osallistujalle. Maatilalla liikkuminen apuvälineiden kanssa koettiin hankalana ja riskinä sekä osallistujien jaksaminen mietitytti. Kuljetusten järjestäminen voi erityisesti pienien kuntien kohdalla olla hankalaa, ja matkojen pituus maatiloille olla haaste. Myös ikäihmisten rohkaistuminen lähteä toimintaan mukaan ja osallistujien erilainen toimintakyky mietitytti vastaajia.

Kysyttäessä ”Minkälaisia turvallisuusriskejä näet toiminnassa?”, noin puolet vastaajista vastasi, etteivät näe kehitettävässä toiminnassa mitään sen suurempia riskejä kuin muussakaan toiminnassa tai normaalissa arjessa. ”Suuremmat riskit näen siinä, että ikäihminen on yksin kotona. Elämässä täytyy ottaa riskejä ja rimaa laskea, jotta hyvää elämää voi viettää vanhanakin” oli eräs vastaus. Toinen puoli vastaajista näki riskejä liikkumisessa maatilalla, tapaturmien mahdollisuudessa, eläinten arvaamattomuudessa ja muistisairaiden kanssa toimittaessa (esim. eksyminen ja karkaaminen). Riskeistä kysyttäessä eräs vastasi näin: ”Jokainen joka haluaa saa lähteä, ei saa liikaa hössöttää uhkia. Jos joku kuolee reissussa, kuolisi onnellisena.” Mitä ajatuksia ja tuntemuksia tämä herättää teissä lukijoissa?

Kysyimme vielä lisäksi kyselyssä mitä mieltä vastaajat ovat toiminnan järjestäjän riittävästä ammattitaidosta tai onko sillä heidän mielestään merkitystä. Puolet vastaajista olivat sitä mieltä, ettei ammattiosaamisella ole väliä vaan aito kohtaaminen, maalaisjärki, sosiaaliset taidot ja ohjaajan persoona ovat merkityksellisempiä asioita kuin koulutus. ”Maalaisjärjellä varustettu, sosiaaliset taidot omaava ohjaaja pärjää kyllä.”

Toinen puoli vastaajista ajatteli, että toiminnan järjestämisessä olisi hyvä olla mukana myös sosiaali- ja terveysalan osaaja/osaajia (joko niin että maatilayrittäjällä itsellään on myös tämä osaaminen tai hän tekee yhteistyötä jonkun, esim. kunnan vanhustyöhenkilöstön kanssa).  Osa toivoi mukana toiminnassa olevan myös AMK-tasoisen koulutuksen saanut sote-alan osaaja. Pääosin vastauksissa huomioitiin osallistujien toimintakyky – mitä huonompikuntoisia on mukana, sitä enemmän osaamista ja kokemusta vaaditaan. Kokemusta ryhmien ohjaamisesta ja vanhusten kanssa toimimisesta peräänkuulutettiin joidenkin osalta ja myös ensiapukoulutusta ja hygieniapassia ajateltiin tärkeiksi. Organisaatio-/koordinaatiotaidot ovat vastaajien mielestä tärkeitä, jotta uusi toiminta saadaan pyörimään.

Kysely antoi hyvän kuvan Keski-Suomen vanhuspalveluiden ajatuksista uutta toimintaa kohtaan. Kyselystä nousi paljon samankaltaisia ajatuksia kuin mitä meillä hankkeen työntekijöillä on ollut, mutta saimme myös uusia näkökulmia erityisesti ympärivuorokautisen hoivan asiakkaiden huomioimiseen. Toiminta herättää jonkin verran myös ristiriitaisia ajatuksia eri ihmisten välillä, niin kuin kyselyn vastauksetkin osoittavat. Tämä varmasti korostuu senkin vuoksi, että toiminta on niin uutta Suomessa, eikä siitä tiedetä riittävästi. Tässä hankkeessa koitamme kehittää toimintaa entistä monipuolisemmaksi ja saada vastauksia moniin mietityttäviin seikkoihin. Koitamme kehittää toiminta-ajatusta niin, että sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa erilaisissa tilanteissa erilaisille ikäihmisille. Tiedotamme mahdollisimman paljon hankkeen ajan kaikesta mitä teemme ja kehitämme sekä otamme mielellämme vastaan kommentteja, ideoita ja ajatuksia myös kaikilta muilta! Tehdään tästä yhdessä uusi hyvä vaihtoehto ikäihmisten päivätoiminnalle sekä lisäelinkeino maaseudulle.

Etsimme maatiloja yhteistyöhön Keski-Suomen alueelta

pelto
Kuva: Niklas Syrén

Etsimme Keski-Suomen alueelta maatiloja, jotka ovat kiinnostuneita ikäihmisten maatilapäivätoiminnan kehittämisestä osaksi oman maatilan toimintaa. Maatilojen rooli hankkeeessa olisi toimia toiminta-alustana päivätoiminnalle, jota tullaan testaamaan vuoden 2019 tammi-lokakuun välisenä aikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ikäihmisten ryhmä kävisi maatilalla kahdeksan viikon ajan kerran viikossa tapahtuvassa maatilapäivätoiminnassa. Päivätoimintapäivään maatilan tulisi varata aikaa noin kuusi tuntia. Hanke rekrytoi ikäihmiset, järjestää heidän kuljetuksensa sekä päivän aikaisen kahvituksen. Hanketyöntekijät huolehtivat ryhmän ohjauksesta ellei maatilayrittäjä itse halua saada kokemusta maatilapäivätoiminnan ohjaamisesta.

Toimintaan rekrytoitavat ikäihmiset etsitään maatilan läheisyydestä eli sen kunnan alueelta tai lähikunnasta missä maatila sijaitsee. Maatilat eivät saa toiminnasta rahallista korvausta, koska kyseessä on Euroopan maaseudun kehittämisrahaston rahoittama yleishyödyllinen kehittämishanke.

Hanketyöntekijöiden ohjauksessa maatilat pääsevät kokeilemaan toimintaa riskittömästi, jonka pohjalta maatilayrittäjän on helpompi arvioida sopisiko toiminta omalle tilalle mahdolliseksi lisäelinkeinoksi. Hanke voi myös avata maatilalle uusia yhteistyökuvioita eri toimijoiden kesken.

Ilmoittautumisen yhteydessä kysymme lisätietoja maatilastasi. Teemme maatiloille myös tutustumiskäyntejä. Valitsemme toimintaan ilmoittautuneista maatiloista yhdeksän maatilaa mukaan toiminnan testaukseen.

 

Ilmoittaudu puhelimitse 31.10.2018 mennessä
Laura Kymäläinen
p. 044 79 93 986