Jo hankkeemme ensimmäinen osuus, talvitoiminta, sen osoitti – maatilatoiminnalla voidaan todella vaikuttaa ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Alustavia osoituksia tästä antoivat ensimmäisille ryhmäläisille ennen toiminnan alkua ja sen lopussa tehdyt toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksiimme sisältyy sekä mielialaan, fyysiseen toimintakykyyn että kognitioon, toiminnanohjaukseen ja elinpiirin laajuuteen liittyviä testejä ja kyselyitä. Lisäksi jokainen osallistuja pitää lantiollaan viikon ajan ennen ja jälkeen toimintaa kiihtyvyysanturimittaria, joka seuraa heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Näiden mittausten avulla pyrimme selvittämään voiko maatilalla tapahtuvasta toiminnasta olla todellista, näyttöön perustuvaa hyötyä. Keräämme kaikilta osallistujilta myös suullista ja kirjallista palautetta toiminnasta.
Ensimmäiset neljä ryhmäämme pyörähtivät käyntiin helmikuun alussa ja päättyivät maaliskuun lopussa. Näiden ryhmien osallistujien mittausten tuloksia on ehditty katsoa alustavasti ja tosiaan positiiviselta näyttää, vaikka kyseessä oli talviajan toiminta ja kyseinen talvi olikin melko haastava toiminnan järjestämisen kannalta. Tuloksista on nähtävissä, että yhdeksän viikon toimintajakson päätyttyä osallistujajoukon alaraajojen toimintakyky, kognitiivinen toiminnanohjaus sekä mieliala olivat kohentuneet keskimääräisesti. Tokihan on myös muistettava, että tuloksiin vaikuttavat kokonaisuudessaan kaikki osallistujan elämässä tuona aikana tapahtuneet asiat. Ajattelemmekin, että monet tekijät varmasti myös vaikuttavat yhdessä vielä positiivisemmin kuin itsenään – esimerkiksi jumpassa käynti samaan aikaan maatilatoiminnan kanssa tehostaa varmasti molempien vaikutuksia. Maatilatoiminnassa tulee mm. huomaamatta siirrettyä käytäntöön jumpassa käytettyjä liikkeitä ja harjoituksia, joka näin tehostaa niiden vaikutusta. Maatilatoiminnassa ajattelu- ja tiedonkäsittelytoiminnot ovat myös eri tavalla käytössä, joka osaltaan vaikuttaa sekä aivotoimintaan että fyysiseen toimintakykyyn. Ryhmissämme oli mukana myös useita osallistujia, jotka eivät yhdeksän viikon ajanjakson aikana käyneet missään muussa toiminnassa, ja myös heillä positiiviset vaikutukset näkyivät selkeästi. Mahtavaa!
Osallistujien antamasta kirjallisesta palautteesta nousi selkeästi ilmi, että toiminta oli koettu virkistäväksi ja toiminta päivien aikana mielekkääksi. Toiminta oli talviajan haasteista huolimatta koettu pääsääntöisesti turvalliseksi ja päivien kesto sopivaksi. Reilu puolet osallistujista olivat kokeneet toiminnan lisänneen liikkumista kodin ulkopuolella ja antaneen siihen rohkeutta. Kaikki osallistujista olivat palautteen mukaan saaneet toiminnasta mielialan nostatusta. Noin kolmannes osallistujista kertoi toiminnan antaneen heille keinoja selvitä kotona paremmin. Tällaisiksi keinoiksi mainittiin mm. uudet tuttavuudet, rohkeus pyytää apua tarvittaessa, liikkumiseen innostaminen sekä iloisempi mieli. Toiminnan koettiin tuovan myös vaihtelua yksinäiseen arkeen ja tuovan yhteisöllisyyttä elämään. Lähes kaikki olivat valmiita osallistumaan jatkossakin vastaavanlaiseen toimintaan. Osa harmitteli tämän kokeilujakson olleen talviaikaan ja kertoi osallistuvansa jatkossa mieluummin kesäaikaan. Osa myös kertoi olevansa halukas käymään jatkossa erilaisilla maatiloilla, ei välttämättä samalla kuin nyt, jotta näkisi erilaisia paikkoja ja pääsisi kokeilemaan erilaisia toimintoja. Erityisen mielekkääksi toiminnassa koettiin lutuiset eläimet ja niiden hoitaminen, toisiin saman ikäisiin ja saman henkisiin tutustuminen, pienten askareitten teko sekä se, että toiminnassa ja ryhmässä sai olla oma itsensä.
”Käsillä tekeminen ja puuhastelu, pienten askareiden tekeminen päivän mittaan. Yhteinen päivän kahvihetki oli virkistävä, kuuli kavereiden kommentteja eletystä elämästä.”
”Maatilalla saa vain olla, siellä on avaraa tilaa ja mielenkiintoista toimintaa.”
”Hyvää yhteisöllisyyttä koin uusien tuttavuuksien seurassa ja toi piristystä hiljaiseloon, jota talvella etenkin on kun ei niin paljon pysty ulkona liikkumaan pakkasen ja liukkauden takia.”
”Säännöllinen lähteminen, aikataulu, pukeutuminen ulkotöihin. Keskusteleminen ryhmässä” (kysyttäessä miksi haluaisi osallistua jatkossakin).
”Kotoa hakeminen ja takaisin tuominen iloasia. Voisiko matka olla pidempi?”
”Jos mahdollista, yhä useamman vanhan ihmisen olisi hyvä päästä mukaan tällaiseen toimintaan.”
”Päivä Farmilla tilaisuuksien pitäisi ehdottomasti saada jatkoa, sillä se toisi paljon virkistystä yksinäisten vanhusten arkeen, estäisi masentuneisuutta ja edistäisi vanhusten liikuntakyvyn säilymistä, kun saavat ulkona eläinten parissa olla.”
”Vuodenaika (tammi-maaliskuu) oli epämieluisa. Maalle pitää päästä kesällä.”
”Maatilapäiviä pitäisi olla ympäri vuoden eri vuodenaikoina, talvi on vanhusten liikunnan kannalta vaikeampi kylmän ja liukkaan takia.”
”Ikäni on niin korkea, en tiedä minkälainen on kuntoni” (kysyttäessä osallistuisiko toimintaan jatkossa).
Mielenkiinnolla odotamme seuraavien ryhmien tuloksia! Kesäajan toimintaryhmämme ovat alkaneet viime viikolla ja ne jatkuvat aina kesäkuun loppuun saakka. Heinäkuussa sitten toivottavasti saamme katsottua alustavaa dataa näiden ryhmien toimintakykymittausten osalta sekä saamme koottua heiltä saadut palautteet. Viimeiset ryhmämme toimivat elo-syyskuussa ja näiden osallistujien mittauksista ja palautteista saamme tietoa lokakuun aikana.
Olemme mukana syyskuussa 2019 Green Care -päivillä Kokkolassa ja siellä tulemme esittelemään siihen mennessä saatua vaikuttavuustietoa. Ilmoittauduhan mukaan: http://www.gcfinland.fi/yhdistys/green-care–paivat/kokkola-2019/ilmoittautuminen/ . Green Care Finland ry:n sivuilta löydät päivien ohjelman ja puhujaesittelyt.
Jatkoa seuraa!
PäiväFarmilla 