Kolmen vuoden kehittämistyön satoa…

Kolmen vuoden antoisa kausi ikääntyvien maatilatoiminnan kehittämisen parissa on tullut päätökseen. Hyvinvointia maatilalta –pilotti ja Päivä Farmilla –jatkohanke jalkauttivat uudenlaisen toiminnan Suomeen. Kolmeen vuoteen on sisältynyt paljon iloa, hienoja kohtaamisia, innostusta, välillä kiirettä ja haasteitakin. Olemme saaneet tehdä kehittämistyötä yhdessä ihastuttavien keskisuomalaisten ikääntyvien, maatalousyrittäjien, opiskelijoiden, kunnan vanhuspalveluiden henkilöstön ja paikallisten yrittäjien kanssa. Kiitos kaikille toiminnassa ja hengessä mukana olleille!

Pitkän kehittämistyön tuloksensa syntyi paljon materiaalia asiasta kiinnostuneiden iloksi ja toivottavasti myös hyödyksi. Hyvinvointia maatilalta ja Päivä Farmilla –hankkeiden Facebook tileiltä ja Päivä Farmilla –hankkeen Instagram –tililtä (@hyvinvointiamaatilalta; @paivafarmilla) löytyy paljon kuva- ja videomateriaalia maatilapäivien touhuista ja tunnelmasta. Blogisivustoilta löytyy kirjoituksia hankkeiden aikaisesta toiminnasta ja tuloksista (https://hyvinvointiamaatilalta.wordpress.com/; https://paivafarmilla.wordpress.com/). Lisäksi Youtubesta löytyy Päivä Farmilla -kanava, josta löytyy videomateriaalia Hyvinvointia maatilalta ja Päivä Farmilla -hankkeista. Videomateriaalia löytyy myös Päivä Farmilla -hankkeen toimintaan osallistuneiden ikääntyvien antamista palautteista. Hankkeen loppuraportti on myös tutustuttavissa nyt. Käy tutustumassa!

”Päivä Farmilla –opas ikääntyvien maatilatoiminnan järjestämisen tueksi” –jälkiperäisteos kirjoitettiin Päivä Farmilla –hankkeen kokemuksiin ja toimintaan pohjautuen. Teos perustuu Hyvinvointia maatilalta –hankkeessa julkaistuun ”Ikääntyvien hyvinvointia tukeva maatilapäivätoiminta” –oppaaseen. Oppaan on tarkoitus toimia apuan ikääntyvien maatilatoiminnan järjestämisestä kiinnostuneille. Opas koostuu kolmesta osuudesta: Green Care -toiminnan kuvauksesta, ikääntyvien kanssa toimimisen erityispiirteistä sekä käytännön vinkeistä ikääntyvien maatilatoiminnan toteuttamista helpottamaan. Opas sisältää myös kolme esimerkkiä tuotteistetuista palvelupaketeista hintaesimerkkeineen. Päivitetty opas sisältää lisäksi esitteen ikääntyvien maatilatoiminnan markkinoinnin tueksi sekä työkirjan sen suunnittelun ja arvioinnin avuksi. Painettua versiota oppaasta on mahdollista tilata 1.3.2020 alkaen GeroCenter -säätiöltä hintaan 14€.

Suuri kiitos vielä kaikille tuesta ja yhteistyöstä näiden viimeisen kolmen vuoden aikana! Ikääntyvien maatilatoiminnalle on nyt annettu hyvä pohja lähteä kehittymään ja juurtumaan valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Toivomme kovasti, että joskus tulevaisuudessa tällainen toiminta on laajalti tunnettua ja käytössä!

Projektikoordinaattori Taina Poranen-Clark (kesk.) ja projektityöntekijät Laura Kymäläinen (vas.) ja Salla Partala (oik.)

 

Advertisement

Teemapäivästä antia ikääntyvien maatilatoiminnan järjestämiseen!

Järjestimme viime viikolla Päivä Farmilla –hankkeemme teemapäivän ikääntyvien maatilatoimintaan liittyen. Saimme viettää päivää aiheeseen sopien kauniissa maatilaympäristössä Petäjävedellä, Lemettilän tilalla. Teemapäivä toimi myös hankkeemme loppuseminaarina, sillä se on edennyt jo loppuvaiheeseen ja on enää loppuraporttia ja muuta kirjoitustyötä vaille valmis. Hankkeemme päättyy helmikuun 2020 loppuun. Miten nopeasti aika onkaan vierähtänyt mielekkään toiminnan parissa!

Teemapäivä koostui useammasta puheenvuorosta. Ensin kerroimme omasta hankkeestamme ja saamistamme tuloksista, jonka jälkeen Jaana Aarnio Aluehallintovirastosta kävi läpi lupa-asioita vastaavan toiminnan järjestämiseen liittyen. Kahvittelun jälkeen Kimmo Aalto MTK:sta puhui uudenlaisen palvelun tuotteistamisesta ja hieman myös hinnoittelusta, Merja Lehtinen ELY-keskuksesta yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksista ja lopuksi etäyhteyden päässä oleva Riina Harinen Hoivapalvelut Onnenpisara –yrityksestä omista kokemuksistaan vastaavan toiminnan järjestäjänä maatilayrittäjän näkökulmasta. Kaikki puheenvuorot olivat mielenkiintoisia ja toivottavasti antoivat kuulijoille lisää ideoita ja ajateltavaa! Puheenvuorojen diat ovat saatavilla täällä hankkeen blogisivustolla etusivulla sekä tämän kirjoituksen lopussa.

Omassa puheenvuorossamme kertasimme lyhyesti mistä hankkeessamme on ollut kysymys sekä kerroimme saatuja tuloksia toimintakykymittauksista, joita teimme kaikille osallistuneille ikääntyville. Päivä Farmilla –hankkeen tavoitteena on ollut juurruttaa uudenlaista ikääntyvien toimintaa testaamalla sitä isommalla volyymilla kuin aiemmin sekä kartoittamalla ja lisäämällä verkostoja toiminnan ympärille. Hankkeen tavoitteena on ollut myös todentaa toiminnan vaikutuksia osallistuviin ikääntyviin toimintakykymittausten avulla sekä luoda asiakaskonsepteja toiminnan ympärille helpottamaan sen tuotteistamista. Hankkeessa kehiteltiin muistisairaille, kotihoidon asiakkaille ja ”viriileille” (palveluiden ulkopuolella oleville) ikääntyville suunnattuja konsepteja. Vielä hankkeen tavoitteena oli luoda lisää työkaluja maatilayrittäjille toiminnan toteuttamisen avuksi. Näitä on tulossa Ikääntyvien hyvinvointia tukeva maatilapäivätoiminta –oppaan osaksi tammi-helmikuussa 2020.

Päivä Farmilla –hankkeeseen osallistuneille ikääntyville tehtiin toimintakykymittauksia, joihin sisältyi liikkumisaktiivisuus (kiihtyvyysanturimittarilla), alaraajojen toimintakyky (SPPB-testi), käden puristusvoima, psyykkinen toimintakyky (BDI-II ja RYFF –kyselyt), kognitiivinen toimintakyky (Trail Making Test ja Merkkikoe) sekä elinpiirin laajuus (kysely). Mittaustuloksista voidaan todeta, että kohtuullinen liikkuminen hieman lisääntyi, alaraajojen toimintakyky hieman parantui –> erityisesti kävely, joka nopeutui osallistujilla tilastollisesti merkitsevästi, mieliala pysyi melko samana, kognitiivinen toimintakyky hieman parani –> erityisesti prosessointinopeus, joka parani tilastollisesti merkitsevästi sekä elinpiiri hieman laajeni. Hienoja tuloksia siis! Tuloksista tulee vielä lisätietoa loppuraporttiimme.

Jaana Aarnio Aluehallintovirastolta kertoi puheenvuorossaan selkeästi mitkä palvelut ovat sosiaalipalveluita ja miten Päivä Farmilla –hankkeen kehittämä palvelu istuu lupaviidakkoon. Suurin asia miksi palvelun tarjoamisen kohdalla mietitään olisiko se sosiaalipalvelua vai ei on arvonlisäverottomuus. Jos palvelu katsotaan sosiaalipalveluksi ja sitä tarjotaan tietyin edellytyksin (mainittu dioissa) niin palvelua voi tarjoa ALV 0%, jolla on iso merkitys hintaan. Tokihan vastaavaa maatilalla tapahtuvaa virkistystoimintaa voi tarjota kelle vain itse maksavalle sen olematta sosiaalipalvelua, mutta silloin hintaan on muistettava lisätä ALV 24%. Sosiaalipalveluna Päivä Farmilla- hankkeen kehittämä toiminta voi olla kunnan valvomaa kotipalvelun tukipalvelua (sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua) tai AVI:n valvomaa päivätoimintaa. Näissä tulee kyseeseen hieman erilaiset vaatimukset erityisesti henkilökunnalle. Omaan kuntaan ja/tai Aluehallintovirastoon kannattaa olla yhteydessä jos kiinnostuu tarjoamaan ikääntyville maatilatoimintaa ja toivoisi voivansa tarjota sitä arvonlisäverottomasti! Huomaa, että kuntien ja eri alueiden Aluehallintovirastojen käytännöt ja linjaukset voivat poiketa toisistaan.

Kimmo Aalto MTK:lta kävi läpi puheenvuorossaan uudenlaisen toiminnan tuotteistukseen ja hinnoitteluun liittyviä asioita. Hän antoi esityksessään paljon myös työkaluvinkkejä näihin à kannattaa käydä esitys läpi uudestaan vielä ajatuksen kanssa ja hyödyntää näitä. Palvelumuotoilu on tärkeä osa uudenlaisen toiminnan tuotteistamista –> miettiä kunnolla mitä on tarjoamassa, kenelle ja millä tavoin. Kimmo painotti, että myös hinnoittelu kannattaa miettiä ja laskea kunnolla heti alkuunsa à hinnan nostaminen jatkossa voi olla hyvin vaikeaa ja liian alhainen hinta taas ei ole pidemmän päälle kannattavaa ja latistaa yritysinnon. Ei ole ollenkaan itsekästä haluta työlleen kohtuullinen korvaus. Toisia Green Care –alan yrittäjiä ja heidän tuotteitaan ja hintojaan kannattaa tutkailla ja sitä kautta selvittää ”markkinahintaa” omalle palvelulleen. Muun muassa Green Care Finland ry:n sivustolta näitä löytää tai ihan Googlen kautta.

Merja Lehtinen ELY-keskuksesta kertoi puheenvuoron yritysryhmähankkeiden mahdollisuuksista tällaisen uuden toiminnan kehittämisessä. Saimmekin hyvän tiivistetyn infon näistä mahdollisuuksista sekä tietoa, että vielä kannattaa ehdottomasti hakea myös tämän toimintakauden rahaa (haettavissa 2020 loppuun, toiminta-aikaa 2022 loppuun). Yritysryhmähanke voi antaa paljonkin apuja uuden toiminnan kehittämiseen ja yhteistyössä on varmastikin voimaa –> uusi toiminta näkyy ja kuuluu paremmin kun sitä on viemässä eteenpäin isompi joukko yrittäjiä. Yritysryhmän kehittämishankkeessa tuen määrä on 75%, eli yrittäjille itselleen jää maksettavaksi vain 25% hankkeen aikaisista kustannuksista. Hankkeessa voidaan vaikkapa ostaa koulutusta tai asiantuntija-apua tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja markkinointiin tai käydä tekemässä opintoretki Eurooppaan, jossa vastaavia palveluita tarjoavia maatiloja on paljon. Myös markkinointimateriaalia voidaan miettiä ja kehittää yhdessä. Ei muuta kuin hakemaan yritysryhmähanketta muiden innostuneiden tilojen/yrittäjien kanssa! 

Lopuksi vielä Riina Harinen Hoivapalvelut Onnenpisara –yrityksestä kertoi kokemuksiaan maatilayrittäjän näkökulmasta. Yritys on perustettu vuonna 2010 ja he tarjoavat sekä kotiin vietäviä että tilallaan tarjottavia palveluita ikääntyneille. Maatilalla tarjottava toiminta on heillä vielä alkutekijöissään, mutta hyviä kokemuksia siitä on kuitenkin jo saatu. Heillä oli myös paljon uutta kehitteillä jatkuvasti, mikä on tärkeää. Kuljetukset koettiin yhtenä haasteena, johon täytyisi löytää parempia ratkaisuja. Käy lukemassa lisää https://www.onnenpisara.fi/ tai ota yhteyttä suoraan Riinaan!

Tästä vielä esitykset katsottavaksi ja käytettäväksi:

PaivaFarmilla_seminaari_esitys

Lehtinen_Yritysryhmähankkeet

Aarnio_Lupa-asiat

Aalto_Hinnoittelu

Hyvää oloa ja virkistystä sekä ikääntyville että maatilayrittäjille

Päivä Farmilla – hankkeemme on edennyt jo siihen vaiheeseen, että käsillä on viimeisten ikääntyvien maatilapäivätoiminnan ryhmien puoliväli. Kääk, miten äkkiä aika kuluu! Tällä hetkellä ryhmiä on menossa Luhangassa, Leivonmäellä, Karstulassa sekä Konnevedellä ja näiden ryhmien kanssa tapaamme tämän viikon jälkeen enää neljä kertaa. Sen jälkeen kaikille ryhmien osallistujille tehdään vielä loppumittauskäynnit, joissa toistamme ennen ryhmien alkua tehdyt mittaukset heidän fyysiseen, psyykkiseen ja kognitiiviseen toimintakykyynsä liittyen ja pääsemme vertailemaan tuloksia koko osallistujaporukan kesken. Seuraa ryhmien toimintaa hankkeen some-kanavilla!

Kirjoitimme toukokuussa edelliseen blogipostaukseen tietoja ensimmäisten ryhmien toimintakykymittausten tuloksista. Tulokset näyttivät positiivisilta ja sama trendi jatkui myös seuraavien ryhmien mittaustuloksissa. Mittausten mukaan erityisesti mielialaan sekä elinpiirin laajuuteen on saatu vaikutettua toiminnalla positiivisesti. Myös alaraajojen toimintakykyä on saatu ylläpidettyä tai hieman parannettua toimintajakson aikana, mikä on erittäin positiivista. Kognitiivisissa mittauksissa näkyy jonkin verran heikentymistä ja jonkin verran paranemista, tutustumme näihin tuloksiin vielä ajan kanssa paremmin ja teemme niistä tarkempia analyyseja. Mutta nähtävillä on pientä kehittymistä esimerkiksi toiminnanohjauksessa ja prosessitaidoissa – ja näillähän on suuri merkitys ihan ikääntyneen arjen sujumiseen. Kunhan saamme viimeistenkin ryhmien toimintakykymittausten tulokset, niin pääsemme analysoimaan tuloksia koko osallistujaporukan kesken ja näin katsomaan tarkemmin miltä vaikuttavuuden suhteen näyttää. Kirjoitamme tuloksista vielä lisää tänne blogin puolelle myöhemmin! 🙂

Olemme keränneet toimintakykymittausten lisäksi kirjallista palautetta osallistujilta ja myös osallistuneilta maatilayrittäjiltä. Osallistuneiden ikääntyvien palautteissa korostui se, kuinka ovat kokeneet maatilapäivät virkistävinä ja vaihtelua tuovina. Neljän tunnin kesto on koettu melko sopivana, vaikka osa kertoi palautteissa viihtyvänsä mahdollisuuksien mukaan maatilalla pidempäänkin. Osallistujat olivat kokeneet toiminnan pääosin mielekkäänä ja omaan toimintakykyyn sopivana. Suuri osa osallistujista kertoi palautteissa liikkumisensa lisääntyneen ja mielialan kohonneen maatilapäivätoiminnan ansiosta.  Osallistujat kertoivat saaneensa maatilapäivistä muun muassa rohkeutta, hyvää mieltä ja omatoimisuutta kotiin vietäväksi. 92% kertoi olevansa halukas osallistumaan vastaavaan toimintaan myös jatkossa. Osallistumisprosentti yhdeksän viikon toimintajaksoihin on ollut myös 90%:n luokkaa, joka mielestämme myös kertoo jo paljon toiminnan mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta. Osa on miettinyt olevansa vielä liian hyväkuntoista osallistuakseen jatkossa vastaavaan toimintaan ja haluaisi tarjota mahdollisuuden mieluummin jollekin huonompikuntoiselle tai sellaiselle, jolla on hankaluutta päästä kotoaan pois.

”Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin. Yhdessä puuhastelu oli hauskaa ja rentouttavaa.”

”Maatilatoiminta kokonaisuudessaan oli mielenkiintoista, josta sai myös uusia virikkeitä eläkeläisen arkipäivään. Tapahtuma vahvasti plus-merkkinen.”

”Mukava puuhastella omatoimisesti asioita.”

”Mukavaa tekemistä, mukavia ihmisiä. Tuttuja maatilan töitä.”

”Erityisen mielekästä oli nähdä kesän tulo luonnossa.”

Maatilayrittäjät kertoivat palautteessaan kokeneensa toimintajakson hyvänä kokeiluna uudenlaiselle palvelulle. Suurin osa koki neljän tunnin toimintapäivän sopivan mittaisena ja sellaisena, jonka pystyy sovittamaan tilan töiden kanssa yhteen melko sujuvasti. Talviajan kokeiluun osallistuneista maatiloista suuri osa koki, että talvi tuo toimintaan paljon ylimääräisiä haasteita ja olivat sitä mieltä, että tarjoaisivat jatkossa toimintaa mieluummin vain kesäaikaan.  Mennyt talvi oli hankala toiminnan järjestämisen kannalta liukkauden ja kylmien jaksojen vuoksi. Talviajan toimintaan osallistuneita maatiloja osin myös harmitti se, etteivät välttämättä saaneet täysipainoista kokemusta toiminnan järjestämisestä sääolosuhteiden haasteiden vuoksi. Osa maatilayrittäjistä kokee, että voisivat tilojen ja tekemisen puitteissa tarjota toimintaa ympäri vuoden. Myös kevätaikaan sää aiheutti hieman harmaita hiuksia toiminnan järjestämisen kannalta, mutta maatilayrittäjät kokivat suurimmaksi osaksi toiminnan toteutuneen kuitenkin hyvin.

Antoisinta toiminnassa maatilayrittäjien mielestä oli tavata ihania ikäihmisiä ja tuoda heille iloa. Myös toiminnan suunnittelu ja sen hyödyllisyyden havaitseminen oli koettu antoisaksi. Haastavimmaksi koettiin tekemisen miettiminen heikompikuntoisille (esim. istuen tehtävät työt), tekemisen sopivan kuormittavuuden arviointi sekä sään aiheuttamat rajoitteet. Erityisen tärkeänä toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa maatilayrittäjät kokivat ihmisläheisyyden, kaikkien yksilöllisen huomioimisen (myös toimintakyvyn huomioiminen), kiireettömyyden, hyvän suunnittelun ja valmistelun sekä onnistumisen kokemusten luomisen.

” Jäi tosi hyvä olo, kun pystyi tarjoamaan vanhuksille oikeasti mielekästä tekemistä ja näki miten he nauttivat olostaan. Hymyt, naurut, yhteiset hetket, tarinat ja kohtaamiset, ne olivat tämän toiminnan parasta antia.”

Ryhmäkoko (osassa n. 5löä, osassa 7-8hlöä) oli pääosin koettu sopivana. Osa toivoi jatkoon isompia ryhmiä, osa taas ajatteli selviävänsä jatkossa paremmin pienemmän ryhmän kanssa. Omaa osaamista ja sen riittävyyttä pohdittiin palautteissa -> osa koki nykyisen osaamisen olevan jo riittävää, osa oli hakeutunut lisäkoulutuksiin ja osa pohti tekevänsä mielellään jatkossa yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osaajan kanssa.

Kaikki tähän asti ryhmiin osallistuneet maatilayrittäjät (8 kpl) kokivat ikäihmisten sopivan asiakasryhmänä maatilalleen myös jatkossa ja olivat kiinnostuneita palvelun edelleen kehittämisestä. Suuri osa maatilayrittäjistä uskoo olevan mahdollista saada toiminnasta pienimuotoista liiketoimintaa kunhan hinnoittelu, tuotteistaminen, markkinointi ja toiminnan järjestämiseen liittyvät lakikiemurat on mietitty ja selvitetty hyvin. Osa on skeptisempiä sen suhteen, että toiminnalle löytyisi maksajia. Uudenlaisen toiminnan järjestäminen vaatii maatilayrittäjältä lujaa uskoa, tahtoa sekä työtä. Yhteistyöverkostoja kaipailtiin palautteissa myös jatkon varalle.

” Once in a lifetime-juttu minulle. Parasta tässä vuodessa 2019 niin sanotusti työhön liittyen.”

” Hyvä ja mukava kokemus sekä todiste siihen, että meillä olisi hyvä potentiaali tällaisen toiminnan toteuttamiseen.”

Onnistuneita kokemuksia ja oppia jatkon varalle olemme saaneet kaikki näiden maatilaryhmien aikana! Jatkamme vielä viimeisten ryhmien kanssa syyskuun loppuun ja sen jälkeen keskitymme tulosten ja palautteiden analysointiin ja raportointiin. Tulemme myös muokkaamaan Hyvinvointia maatilalta – hankkeessa tehtyä opasta toiminnan järjestämisestä tämän hankkeen kokemusten pohjalta. Pysykäähän kuulolla!

Maalta tukea vanhusten toimintakykyyn

Jo hankkeemme ensimmäinen osuus, talvitoiminta, sen osoitti – maatilatoiminnalla voidaan todella vaikuttaa ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Alustavia osoituksia tästä antoivat ensimmäisille ryhmäläisille ennen toiminnan alkua ja sen lopussa tehdyt toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksiimme sisältyy sekä mielialaan, fyysiseen toimintakykyyn että kognitioon, toiminnanohjaukseen ja elinpiirin laajuuteen liittyviä testejä ja kyselyitä. Lisäksi jokainen osallistuja pitää lantiollaan viikon ajan ennen ja jälkeen toimintaa kiihtyvyysanturimittaria, joka seuraa heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Näiden mittausten avulla pyrimme selvittämään voiko maatilalla tapahtuvasta toiminnasta olla todellista, näyttöön perustuvaa hyötyä. Keräämme kaikilta osallistujilta myös suullista ja kirjallista palautetta toiminnasta.

Ensimmäiset neljä ryhmäämme pyörähtivät käyntiin helmikuun alussa ja päättyivät maaliskuun lopussa. Näiden ryhmien osallistujien mittausten tuloksia on ehditty katsoa alustavasti ja tosiaan positiiviselta näyttää, vaikka kyseessä oli talviajan toiminta ja kyseinen talvi olikin melko haastava toiminnan järjestämisen kannalta. Tuloksista on nähtävissä, että yhdeksän viikon toimintajakson päätyttyä osallistujajoukon alaraajojen toimintakyky, kognitiivinen toiminnanohjaus sekä mieliala olivat kohentuneet keskimääräisesti. Tokihan on myös muistettava, että tuloksiin vaikuttavat kokonaisuudessaan kaikki osallistujan elämässä tuona aikana tapahtuneet asiat. Ajattelemmekin, että monet tekijät varmasti myös vaikuttavat yhdessä vielä positiivisemmin kuin itsenään – esimerkiksi jumpassa käynti samaan aikaan maatilatoiminnan kanssa tehostaa varmasti molempien vaikutuksia. Maatilatoiminnassa tulee mm. huomaamatta siirrettyä käytäntöön jumpassa käytettyjä liikkeitä ja harjoituksia, joka näin tehostaa niiden vaikutusta. Maatilatoiminnassa ajattelu- ja tiedonkäsittelytoiminnot ovat myös eri tavalla käytössä, joka osaltaan vaikuttaa sekä aivotoimintaan että fyysiseen toimintakykyyn. Ryhmissämme oli mukana myös useita osallistujia, jotka eivät yhdeksän viikon ajanjakson aikana käyneet missään muussa toiminnassa, ja myös heillä positiiviset vaikutukset näkyivät selkeästi. Mahtavaa!

Osallistujien antamasta kirjallisesta palautteesta nousi selkeästi ilmi, että toiminta oli koettu virkistäväksi ja toiminta päivien aikana mielekkääksi. Toiminta oli talviajan haasteista huolimatta koettu pääsääntöisesti turvalliseksi ja päivien kesto sopivaksi. Reilu puolet osallistujista olivat kokeneet toiminnan lisänneen liikkumista kodin ulkopuolella ja antaneen siihen rohkeutta. Kaikki osallistujista olivat palautteen mukaan saaneet toiminnasta mielialan nostatusta. Noin kolmannes osallistujista kertoi toiminnan antaneen heille keinoja selvitä kotona paremmin. Tällaisiksi keinoiksi mainittiin mm. uudet tuttavuudet, rohkeus pyytää apua tarvittaessa, liikkumiseen innostaminen sekä iloisempi mieli. Toiminnan koettiin tuovan myös vaihtelua yksinäiseen arkeen ja tuovan yhteisöllisyyttä elämään. Lähes kaikki olivat valmiita osallistumaan jatkossakin vastaavanlaiseen toimintaan. Osa harmitteli tämän kokeilujakson olleen talviaikaan ja kertoi osallistuvansa jatkossa mieluummin kesäaikaan. Osa myös kertoi olevansa halukas käymään jatkossa erilaisilla maatiloilla, ei välttämättä samalla kuin nyt, jotta näkisi erilaisia paikkoja ja pääsisi kokeilemaan erilaisia toimintoja. Erityisen mielekkääksi toiminnassa koettiin lutuiset eläimet ja niiden hoitaminen, toisiin saman ikäisiin ja saman henkisiin tutustuminen, pienten askareitten teko sekä se, että toiminnassa ja ryhmässä sai olla oma itsensä.

”Käsillä tekeminen ja puuhastelu, pienten askareiden tekeminen päivän mittaan. Yhteinen päivän kahvihetki oli virkistävä, kuuli kavereiden kommentteja eletystä elämästä.”

”Maatilalla saa vain olla, siellä on avaraa tilaa ja mielenkiintoista toimintaa.”

”Hyvää yhteisöllisyyttä koin uusien tuttavuuksien seurassa ja toi piristystä hiljaiseloon, jota talvella etenkin on kun ei niin paljon pysty ulkona liikkumaan pakkasen ja liukkauden takia.”

”Säännöllinen lähteminen, aikataulu, pukeutuminen ulkotöihin. Keskusteleminen ryhmässä” (kysyttäessä miksi haluaisi osallistua jatkossakin).

”Kotoa hakeminen ja takaisin tuominen iloasia. Voisiko matka olla pidempi?”

”Jos mahdollista, yhä useamman vanhan ihmisen olisi hyvä päästä mukaan tällaiseen toimintaan.”

”Päivä Farmilla tilaisuuksien pitäisi ehdottomasti saada jatkoa, sillä se toisi paljon virkistystä yksinäisten vanhusten arkeen, estäisi masentuneisuutta ja edistäisi vanhusten liikuntakyvyn säilymistä, kun saavat ulkona eläinten parissa olla.”

”Vuodenaika (tammi-maaliskuu) oli epämieluisa. Maalle pitää päästä kesällä.”

”Maatilapäiviä pitäisi olla ympäri vuoden eri vuodenaikoina, talvi on vanhusten liikunnan kannalta vaikeampi kylmän ja liukkaan takia.”

”Ikäni on niin korkea, en tiedä minkälainen on kuntoni” (kysyttäessä osallistuisiko toimintaan jatkossa).

Mielenkiinnolla odotamme seuraavien ryhmien tuloksia! Kesäajan toimintaryhmämme ovat alkaneet viime viikolla ja ne jatkuvat aina kesäkuun loppuun saakka. Heinäkuussa sitten toivottavasti saamme katsottua alustavaa dataa näiden ryhmien toimintakykymittausten osalta sekä saamme koottua heiltä saadut palautteet. Viimeiset ryhmämme toimivat elo-syyskuussa ja näiden osallistujien mittauksista ja palautteista saamme tietoa lokakuun aikana.

Olemme mukana syyskuussa 2019 Green Care -päivillä Kokkolassa ja siellä tulemme esittelemään siihen mennessä saatua vaikuttavuustietoa. Ilmoittauduhan mukaan: http://www.gcfinland.fi/yhdistys/green-care–paivat/kokkola-2019/ilmoittautuminen/ . Green Care Finland ry:n sivuilta löydät päivien ohjelman ja puhujaesittelyt.

Jatkoa seuraa!

Päivätoiminta, virkistystoiminta, senioreiden harrastusryhmä, farmiklubi – rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä

Maatilatoiminta ikääntyville (tai muille erityisryhmille) voi kulkea hyvin erilaisilla nimillä ja termeillä. Olemme omissa hankkeissamme puhuneet ikääntyvien maatilapäivätoiminnasta, sillä halusimme alun perin kehittää nimenomaan vaihtoehtoista ikääntyvien päivätoiminnan muotoa ja saada myös kuntia mukaan uudenlaisen palvelun kehittämiseen. Hankkeidemme aikana olemme selvittäneet myös muita tapoja tarjota maatilatoimintaa ja niitä löytäneetkin.

YLE Keski-Suomi kiinnostui tekemään juttua toiminnastamme.  Uutisjuttu on luettavissa täältä ja katsottavissa Yle Areenassa täältä. Täydentääksemme tätä moniulotteista aihetta halusimme vielä tehdä tämän asiaa käsittelevän blogikirjoituksen.

Ikääntyvien päivätoiminta ei ole suoranaisesti lakiin perustuvaa toimintaa, mutta monet kunnat järjestävät sitä. Koska päivätoiminnan järjestäminen voidaan näin ollen katsoa olevan julkisen sektorin järjestämisvastuulla ja palvelua tarjotaan usein hoivan ja kuntoutuksen tarpeessa oleville ikääntyville, voidaan maatilalla järjestetyn päivätoiminnan ajatella kuuluvan LuontoHoivan (vrt. LuontoVoima) palveluihin. Luontohoivan palveluihin vaaditaan pääsääntöisesti sosiaali-, terveys- ja/tai kasvatusalan koulutus (tai yhteistyö näiden alojen ammattilaisten kanssa) ja niitä ohjaavat monenlaiset lait ja säädökset. Päivätoiminta terminä ohjaa näin siis palvelun sosiaalipalveluksi tuoden siihen myös sosiaalipalveluiden vaatimukset. Yksityisen palveluntuottajan toteuttama päivätoiminta on sosiaalihuollon rekisteriin rekisteröitävä yksityinen sosiaalipalvelu, jolloin sen tuottajalla tulee olla sote -alan koulutus ja toiminnan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaiset edellytykset (lisätietoa: http://www.avi.fi /Perhe- ja sosiaalipalvelut).

LuontoVoiman palvelut tarkoittavat pääasiassa yksityisten palveluntarjoajien itse maksaville asiakkaille tuottamia virkistys- ja hyvinvointipalveluita, joiden tuottamiseen ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia. Luontovoiman palveluissa ajatellaan olevan mukana myös vahva ennaltaehkäisyn näkökulma. Virkistävä ja hyvinvointia tukeva maatilatoiminta, johon ei sisälly mitään hoidollista, voi siis hyvin olla palvelu myös LuontoVoiman alueella. Tällaisia LuontoVoiman palveluita voisivat esimerkiksi olla senioreille suunnatut maatilapäivät/harrasteryhmät tilalla, farmiklubi ikääntyville tai sosiaalisuutta ja osallisuutta tukevat ”kurssit” maatilalla.

Tällaiset virkistyspuolen palvelut voidaan periaatteessa lukea myös kotipalvelun tukipalveluiksi (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 19 §), joiden avulla tuetaan ikääntyvien sosiaalista kanssakäymistä. Kotipalvelun tukipalvelut rekisteröidään kunnan rekisteriin. Sosiaalipalvelut ovat arvonlisäverottomia tietyin edellytyksin, joista yksi on palvelun rekisteröinti joko kunnan (tukipalvelut) tai sosiaalihuollon rekisteriin (aluehallintovirasto; esim. päivätoiminta).

Ero siinä tarjoaako palveluita kotipalvelun tukipalveluna vai ei-sosiaalipalveluna suoraan itse maksaville asiakkaille (tai kunnalle) on arvonlisäverotus. Sosiaalipalvelua mahdollista tarjota ALV 0%, muissa palveluissa hinnan sisällettävä ALV 24%.

Yksinkertaisesti sanottuna yritys (myös maatila) voi tarjota hyvin monenlaisia palveluita itse maksaville asiakkaille ilman, että toimintaa sinänsä katsotaan esimerkiksi sosiaalipalveluksi. Myös pelkästään erityisryhmien (esimerkiksi muistisairaiden) mukana olo toiminnassa ei tee siitä vielä sosiaalipalvelua. Tietyt palvelut, kuten kotihoito ja päivätoiminta, kuitenkin määritellään sosiaalipalveluksi, jonka vuoksi niitä suoraan ohjaavat tietyt lait ja säädökset. Myös julkinen sektori palvelun ostajana määrittelee, onko ostettava palvelu sosiaalipalvelua vai ei, eli tarvitseeko siinä täyttyä tietyt toimintaedellytykset ennen kuin sitä ostavat. Huomioitavaa on kuitenkin, että julkinen sektori voi ostaa asiakkailleen muitakin kuin sosiaalipalveluja, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi (esimerkiksi sitä virkistävää ja hyvinvointia ylläpitävää maatilatoimintaa tukemaan ikääntyvän kotona asumista). Kunta voi toisaalta myös tehdä tiukempia kriteerejä ostamilleen palveluilleen kuin mitä laki vaatii. Tämän vuoksi toiminnan tarjoamisessa ja ostamisessa esimerkiksi maatilatoiminnan osalta voi olla paljon eroja eri puolilla Suomea. Huomioi myös, että pelastusviranomaiselta ja/tai terveystarkastajalta voi tulla tiloihin liittyviä määräyksiä, jos esimerkiksi talli- tai navettatiloja hyödynnetään ryhmätoiminnan järjestämisessä.

Periaatteessa kuka vain maatilayrittäjä voi järjestää ikääntyville suunnattua ryhmätoimintaa omalla maatilallaan. Maatilayrittäjän, joka haluaa järjestää jonkinlaista ikääntyvien maatilatoimintaa, on lähdettävä liikkeelle hyvin pitkälle omista resursseistaan. Maatilayrittäjän on mietittävä realistisesti minkälaista palvelua haluaa tai pystyy tarjoamaan muun maatalouden rinnalla, minkälaisten asiakkaiden ja asiakasmäärien kanssa pärjää itse, tarvitseeko toimintaan apukäsiä ja niin edelleen. Maatilayrittäjän on myös huomioitava lähteekö tuotteistamaan, hinnoittelemaan ja markkinoimaan toimintaa silmällä pitäen itse maksavat asiakkaat vai julkinen sektori. Toimintaa tarjoavan on vielä pohdittava mikä on toiminnan tavoite eli onko tavoitteena tarjota ikääntyville asiakkaille hoivaa ja kuntoutusta vai vaikkapa sosiaalisia kontakteja, virkistystä ja voimaantumista luonnon kautta.

Ikääntyvien maatilatoiminta on palvelu, jota voi tarjota sekä LuontoHoivan että LuontoVoiman alueella. Tämän vuoksi sen tarjoamisessa voi olla hyvinkin suuria alueellisia eroja, eikä sille pysty sen vuoksi antamaan sen tarkempia yleispäteviä ohjeistuksia. Oman kunnan sosiaalitoimeen ja Aluehallintovirastoon  voi aina olla tarvittaessa yhteydessä miettiessään omaa toimintaa. Ennen yhteydenottoa on kuitenkin hyvä, että palvelun luonne (edellä mainitut asiat) ovat itselle selkeitä.

Hankkeemme tarjoavat mukana oleville maatiloille äärimmäisen arvokkaan kokemuksen ikääntyvien maatilatoiminnan järjestämisestä omalla tilallaan. Hankkeessa uudenlaisen toiminnan kokeileminen on helppoa ja riskitöntä, sillä hanke huolehtii mm. osallistujien rekrytoinnin, vakuutukset ja kuljetusten järjestämisen. Hankkeen aikana maatilayrittäjät myös saavat halutessaan ohjausta ja tietoa ikääntyvien toimintakykyyn ja ohjaukseen liittyen. Toivomme, että hanke tarjoaa myös muille asiasta kiinnostuneille paljon tietoa ja ideoita toiminnasta. Vaikka teemme hankkeessa kehitystyötä uuden toiminnan suhteen ja selvitämme paljon toiminnan järjestämiseen liittyviä haasteita, emme pysty kuitenkaan tarjoamaan valmista tuotetta, joka soveltuisi sellaisenaan käytettäväksi mille tahansa maatilalle. Uudenlaisen palvelun kehittäminen vaatii toiminnan järjestämisestä kiinnostuneilta maatilayrittäjiltä hankkeen jälkeen paljon panostusta ja yleisiä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja (esim. tuotteistukseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyen). Maatilan ja maatilayrittäjän resurssit ohjaavat pitkälti sitä millaiseksi palvelu muodostuu, ja onkin rikkaus, että toimintaa voidaan tarjota hyvin erilaisissa paikoissa. Joillekin ryhmätoiminnasta maatilalla voi tulla suurikin osa liiketoimintaa, joillekin se taas toimii vain pienenä lisämausteena alkutuotannon rinnalla. Tavoitteemme edelleen on, että toiminnasta (on se sitten päivätoimintaa tai jonkinlaista muuta ikääntyville suunnattua maatilatoimintaa) voisi tulla maatiloille lisäelinkeino ja mahdollisuus hyödyntää omaa ympäristöään erityisryhmiä hyödyttävällä tavalla. Jotta toiminnassa pysyisi tietynlainen laatutaso, toivomme, että toiminnassa huomioitaisiin aina jatkossa Green Care –toiminnan perusedellytykset ja –elementit: luontoperustaisuus, osallisuus ja kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus.

Toiminnasta kiinnostuneiden maatilayrittäjien kannattaa pitää mielessä yritysryhmähankkeiden mahdollisuus. Yritysryhmähanke nimittäin mahdollistaa maatilayrittäjille muun muassa juurikin uudenlaisen palvelun tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyvän osaamisen kartuttamisen suht pienin kustannuksin. Yritysryhmähankkeessa maatilayrittäjät voivat porukalla viedä asiaa liiketoiminnan kannalta eteenpäin ja näin myös kehittää samalla verkostojaan. Yritysryhmähanke mahdollistaa myös opintoretket vaikkapa pohjoismaisiin maatiloihin, jotka vastaavaa toimintaa ovat tarjonneet jo pidempään. ELY-keskuksista voi kysellä tästä rahoitusmuodosta lisää ja tulemme myös pitämään jossakin vaiheessa hanketta tilaisuuden yritysryhmähankkeisiin liittyen. Nykyään hyvin monet eri tahot (kuten oppilaitokset) tarjoavat niin yleisesti yritystoimintaan kuin Green Care -toimintaankin liittyviä valmennuksia ja kursseja, joiden kautta saa hyvät valmiudet uudenlaisen toiminnan kehittämiselle.

Meihin saa aina olla yhteydessä minkälaisella asialla vain, vastailemme osaamisemme mukaan.

Tekstiin konsultoitu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja, Jaana Aarniota.