Hyvää oloa ja virkistystä sekä ikääntyville että maatilayrittäjille

Päivä Farmilla – hankkeemme on edennyt jo siihen vaiheeseen, että käsillä on viimeisten ikääntyvien maatilapäivätoiminnan ryhmien puoliväli. Kääk, miten äkkiä aika kuluu! Tällä hetkellä ryhmiä on menossa Luhangassa, Leivonmäellä, Karstulassa sekä Konnevedellä ja näiden ryhmien kanssa tapaamme tämän viikon jälkeen enää neljä kertaa. Sen jälkeen kaikille ryhmien osallistujille tehdään vielä loppumittauskäynnit, joissa toistamme ennen ryhmien alkua tehdyt mittaukset heidän fyysiseen, psyykkiseen ja kognitiiviseen toimintakykyynsä liittyen ja pääsemme vertailemaan tuloksia koko osallistujaporukan kesken. Seuraa ryhmien toimintaa hankkeen some-kanavilla!

karstula_02

Kirjoitimme toukokuussa edelliseen blogipostaukseen tietoja ensimmäisten ryhmien toimintakykymittausten tuloksista. Tulokset näyttivät positiivisilta ja sama trendi jatkui myös seuraavien ryhmien mittaustuloksissa. Mittausten mukaan erityisesti mielialaan sekä elinpiirin laajuuteen on saatu vaikutettua toiminnalla positiivisesti. Myös alaraajojen toimintakykyä on saatu ylläpidettyä tai hieman parannettua toimintajakson aikana, mikä on erittäin positiivista. Kognitiivisissa mittauksissa näkyy jonkin verran heikentymistä ja jonkin verran paranemista, tutustumme näihin tuloksiin vielä ajan kanssa paremmin ja teemme niistä tarkempia analyyseja. Mutta nähtävillä on pientä kehittymistä esimerkiksi toiminnanohjauksessa ja prosessitaidoissa – ja näillähän on suuri merkitys ihan ikääntyneen arjen sujumiseen. Kunhan saamme viimeistenkin ryhmien toimintakykymittausten tulokset, niin pääsemme analysoimaan tuloksia koko osallistujaporukan kesken ja näin katsomaan tarkemmin miltä vaikuttavuuden suhteen näyttää. Kirjoitamme tuloksista vielä lisää tänne blogin puolelle myöhemmin! 🙂

Olemme keränneet toimintakykymittausten lisäksi kirjallista palautetta osallistujilta ja myös osallistuneilta maatilayrittäjiltä. Osallistuneiden ikääntyvien palautteissa korostui se, kuinka ovat kokeneet maatilapäivät virkistävinä ja vaihtelua tuovina. Neljän tunnin kesto on koettu melko sopivana, vaikka osa kertoi palautteissa viihtyvänsä mahdollisuuksien mukaan maatilalla pidempäänkin. Osallistujat olivat kokeneet toiminnan pääosin mielekkäänä ja omaan toimintakykyyn sopivana. Suuri osa osallistujista kertoi palautteissa liikkumisensa lisääntyneen ja mielialan kohonneen maatilapäivätoiminnan ansiosta.  Osallistujat kertoivat saaneensa maatilapäivistä muun muassa rohkeutta, hyvää mieltä ja omatoimisuutta kotiin vietäväksi. 92% kertoi olevansa halukas osallistumaan vastaavaan toimintaan myös jatkossa. Osallistumisprosentti yhdeksän viikon toimintajaksoihin on ollut myös 90%:n luokkaa, joka mielestämme myös kertoo jo paljon toiminnan mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta. Osa on miettinyt olevansa vielä liian hyväkuntoista osallistuakseen jatkossa vastaavaan toimintaan ja haluaisi tarjota mahdollisuuden mieluummin jollekin huonompikuntoiselle tai sellaiselle, jolla on hankaluutta päästä kotoaan pois.

”Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin. Yhdessä puuhastelu oli hauskaa ja rentouttavaa.”

”Maatilatoiminta kokonaisuudessaan oli mielenkiintoista, josta sai myös uusia virikkeitä eläkeläisen arkipäivään. Tapahtuma vahvasti plus-merkkinen.”

”Mukava puuhastella omatoimisesti asioita.”

”Mukavaa tekemistä, mukavia ihmisiä. Tuttuja maatilan töitä.”

”Erityisen mielekästä oli nähdä kesän tulo luonnossa.”

karstula_05

Maatilayrittäjät kertoivat palautteessaan kokeneensa toimintajakson hyvänä kokeiluna uudenlaiselle palvelulle. Suurin osa koki neljän tunnin toimintapäivän sopivan mittaisena ja sellaisena, jonka pystyy sovittamaan tilan töiden kanssa yhteen melko sujuvasti. Talviajan kokeiluun osallistuneista maatiloista suuri osa koki, että talvi tuo toimintaan paljon ylimääräisiä haasteita ja olivat sitä mieltä, että tarjoaisivat jatkossa toimintaa mieluummin vain kesäaikaan.  Mennyt talvi oli hankala toiminnan järjestämisen kannalta liukkauden ja kylmien jaksojen vuoksi. Talviajan toimintaan osallistuneita maatiloja osin myös harmitti se, etteivät välttämättä saaneet täysipainoista kokemusta toiminnan järjestämisestä sääolosuhteiden haasteiden vuoksi. Osa maatilayrittäjistä kokee, että voisivat tilojen ja tekemisen puitteissa tarjota toimintaa ympäri vuoden. Myös kevätaikaan sää aiheutti hieman harmaita hiuksia toiminnan järjestämisen kannalta, mutta maatilayrittäjät kokivat suurimmaksi osaksi toiminnan toteutuneen kuitenkin hyvin.

Antoisinta toiminnassa maatilayrittäjien mielestä oli tavata ihania ikäihmisiä ja tuoda heille iloa. Myös toiminnan suunnittelu ja sen hyödyllisyyden havaitseminen oli koettu antoisaksi. Haastavimmaksi koettiin tekemisen miettiminen heikompikuntoisille (esim. istuen tehtävät työt), tekemisen sopivan kuormittavuuden arviointi sekä sään aiheuttamat rajoitteet. Erityisen tärkeänä toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa maatilayrittäjät kokivat ihmisläheisyyden, kaikkien yksilöllisen huomioimisen (myös toimintakyvyn huomioiminen), kiireettömyyden, hyvän suunnittelun ja valmistelun sekä onnistumisen kokemusten luomisen.

” Jäi tosi hyvä olo, kun pystyi tarjoamaan vanhuksille oikeasti mielekästä tekemistä ja näki miten he nauttivat olostaan. Hymyt, naurut, yhteiset hetket, tarinat ja kohtaamiset, ne olivat tämän toiminnan parasta antia.”

Ryhmäkoko (osassa n. 5löä, osassa 7-8hlöä) oli pääosin koettu sopivana. Osa toivoi jatkoon isompia ryhmiä, osa taas ajatteli selviävänsä jatkossa paremmin pienemmän ryhmän kanssa. Omaa osaamista ja sen riittävyyttä pohdittiin palautteissa -> osa koki nykyisen osaamisen olevan jo riittävää, osa oli hakeutunut lisäkoulutuksiin ja osa pohti tekevänsä mielellään jatkossa yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osaajan kanssa.

Kaikki tähän asti ryhmiin osallistuneet maatilayrittäjät (8 kpl) kokivat ikäihmisten sopivan asiakasryhmänä maatilalleen myös jatkossa ja olivat kiinnostuneita palvelun edelleen kehittämisestä. Suuri osa maatilayrittäjistä uskoo olevan mahdollista saada toiminnasta pienimuotoista liiketoimintaa kunhan hinnoittelu, tuotteistaminen, markkinointi ja toiminnan järjestämiseen liittyvät lakikiemurat on mietitty ja selvitetty hyvin. Osa on skeptisempiä sen suhteen, että toiminnalle löytyisi maksajia. Uudenlaisen toiminnan järjestäminen vaatii maatilayrittäjältä lujaa uskoa, tahtoa sekä työtä. Yhteistyöverkostoja kaipailtiin palautteissa myös jatkon varalle.

” Once in a lifetime-juttu minulle. Parasta tässä vuodessa 2019 niin sanotusti työhön liittyen.”

Hyvä ja mukava kokemus sekä todiste siihen, että meillä olisi hyvä potentiaali tällaisen toiminnan toteuttamiseen.”

Onnistuneita kokemuksia ja oppia jatkon varalle olemme saaneet kaikki näiden maatilaryhmien aikana! Jatkamme vielä viimeisten ryhmien kanssa syyskuun loppuun ja sen jälkeen keskitymme tulosten ja palautteiden analysointiin ja raportointiin. Tulemme myös muokkaamaan Hyvinvointia maatilalta – hankkeessa tehtyä opasta toiminnan järjestämisestä tämän hankkeen kokemusten pohjalta. Pysykäähän kuulolla!

Maalta tukea vanhusten toimintakykyyn

Jo hankkeemme ensimmäinen osuus, talvitoiminta, sen osoitti – maatilatoiminnalla voidaan todella vaikuttaa ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Alustavia osoituksia tästä antoivat ensimmäisille ryhmäläisille ennen toiminnan alkua ja sen lopussa tehdyt toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksiimme sisältyy sekä mielialaan, fyysiseen toimintakykyyn että kognitioon, toiminnanohjaukseen ja elinpiirin laajuuteen liittyviä testejä ja kyselyitä. Lisäksi jokainen osallistuja pitää lantiollaan viikon ajan ennen ja jälkeen toimintaa kiihtyvyysanturimittaria, joka seuraa heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Näiden mittausten avulla pyrimme selvittämään voiko maatilalla tapahtuvasta toiminnasta olla todellista, näyttöön perustuvaa hyötyä. Keräämme kaikilta osallistujilta myös suullista ja kirjallista palautetta toiminnasta.

Ensimmäiset neljä ryhmäämme pyörähtivät käyntiin helmikuun alussa ja päättyivät maaliskuun lopussa. Näiden ryhmien osallistujien mittausten tuloksia on ehditty katsoa alustavasti ja tosiaan positiiviselta näyttää, vaikka kyseessä oli talviajan toiminta ja kyseinen talvi olikin melko haastava toiminnan järjestämisen kannalta. Tuloksista on nähtävissä, että yhdeksän viikon toimintajakson päätyttyä osallistujajoukon alaraajojen toimintakyky, kognitiivinen toiminnanohjaus sekä mieliala olivat kohentuneet keskimääräisesti. Tokihan on myös muistettava, että tuloksiin vaikuttavat kokonaisuudessaan kaikki osallistujan elämässä tuona aikana tapahtuneet asiat. Ajattelemmekin, että monet tekijät varmasti myös vaikuttavat yhdessä vielä positiivisemmin kuin itsenään – esimerkiksi jumpassa käynti samaan aikaan maatilatoiminnan kanssa tehostaa varmasti molempien vaikutuksia. Maatilatoiminnassa tulee mm. huomaamatta siirrettyä käytäntöön jumpassa käytettyjä liikkeitä ja harjoituksia, joka näin tehostaa niiden vaikutusta. Maatilatoiminnassa ajattelu- ja tiedonkäsittelytoiminnot ovat myös eri tavalla käytössä, joka osaltaan vaikuttaa sekä aivotoimintaan että fyysiseen toimintakykyyn. Ryhmissämme oli mukana myös useita osallistujia, jotka eivät yhdeksän viikon ajanjakson aikana käyneet missään muussa toiminnassa, ja myös heillä positiiviset vaikutukset näkyivät selkeästi. Mahtavaa!

Osallistujien antamasta kirjallisesta palautteesta nousi selkeästi ilmi, että toiminta oli koettu virkistäväksi ja toiminta päivien aikana mielekkääksi. Toiminta oli talviajan haasteista huolimatta koettu pääsääntöisesti turvalliseksi ja päivien kesto sopivaksi. Reilu puolet osallistujista olivat kokeneet toiminnan lisänneen liikkumista kodin ulkopuolella ja antaneen siihen rohkeutta. Kaikki osallistujista olivat palautteen mukaan saaneet toiminnasta mielialan nostatusta. Noin kolmannes osallistujista kertoi toiminnan antaneen heille keinoja selvitä kotona paremmin. Tällaisiksi keinoiksi mainittiin mm. uudet tuttavuudet, rohkeus pyytää apua tarvittaessa, liikkumiseen innostaminen sekä iloisempi mieli. Toiminnan koettiin tuovan myös vaihtelua yksinäiseen arkeen ja tuovan yhteisöllisyyttä elämään. Lähes kaikki olivat valmiita osallistumaan jatkossakin vastaavanlaiseen toimintaan. Osa harmitteli tämän kokeilujakson olleen talviaikaan ja kertoi osallistuvansa jatkossa mieluummin kesäaikaan. Osa myös kertoi olevansa halukas käymään jatkossa erilaisilla maatiloilla, ei välttämättä samalla kuin nyt, jotta näkisi erilaisia paikkoja ja pääsisi kokeilemaan erilaisia toimintoja. Erityisen mielekkääksi toiminnassa koettiin lutuiset eläimet ja niiden hoitaminen, toisiin saman ikäisiin ja saman henkisiin tutustuminen, pienten askareitten teko sekä se, että toiminnassa ja ryhmässä sai olla oma itsensä.

”Käsillä tekeminen ja puuhastelu, pienten askareiden tekeminen päivän mittaan. Yhteinen päivän kahvihetki oli virkistävä, kuuli kavereiden kommentteja eletystä elämästä.”

”Maatilalla saa vain olla, siellä on avaraa tilaa ja mielenkiintoista toimintaa.”

”Hyvää yhteisöllisyyttä koin uusien tuttavuuksien seurassa ja toi piristystä hiljaiseloon, jota talvella etenkin on kun ei niin paljon pysty ulkona liikkumaan pakkasen ja liukkauden takia.”

”Säännöllinen lähteminen, aikataulu, pukeutuminen ulkotöihin. Keskusteleminen ryhmässä” (kysyttäessä miksi haluaisi osallistua jatkossakin).

”Kotoa hakeminen ja takaisin tuominen iloasia. Voisiko matka olla pidempi?”

”Jos mahdollista, yhä useamman vanhan ihmisen olisi hyvä päästä mukaan tällaiseen toimintaan.”

”Päivä Farmilla tilaisuuksien pitäisi ehdottomasti saada jatkoa, sillä se toisi paljon virkistystä yksinäisten vanhusten arkeen, estäisi masentuneisuutta ja edistäisi vanhusten liikuntakyvyn säilymistä, kun saavat ulkona eläinten parissa olla.”

”Vuodenaika (tammi-maaliskuu) oli epämieluisa. Maalle pitää päästä kesällä.”

”Maatilapäiviä pitäisi olla ympäri vuoden eri vuodenaikoina, talvi on vanhusten liikunnan kannalta vaikeampi kylmän ja liukkaan takia.”

”Ikäni on niin korkea, en tiedä minkälainen on kuntoni” (kysyttäessä osallistuisiko toimintaan jatkossa).

Mielenkiinnolla odotamme seuraavien ryhmien tuloksia! Kesäajan toimintaryhmämme ovat alkaneet viime viikolla ja ne jatkuvat aina kesäkuun loppuun saakka. Heinäkuussa sitten toivottavasti saamme katsottua alustavaa dataa näiden ryhmien toimintakykymittausten osalta sekä saamme koottua heiltä saadut palautteet. Viimeiset ryhmämme toimivat elo-syyskuussa ja näiden osallistujien mittauksista ja palautteista saamme tietoa lokakuun aikana.

Olemme mukana syyskuussa 2019 Green Care -päivillä Kokkolassa ja siellä tulemme esittelemään siihen mennessä saatua vaikuttavuustietoa. Ilmoittauduhan mukaan: http://www.gcfinland.fi/yhdistys/green-care–paivat/kokkola-2019/ilmoittautuminen/ . Green Care Finland ry:n sivuilta löydät päivien ohjelman ja puhujaesittelyt.

Jatkoa seuraa!