Hyvää oloa ja virkistystä sekä ikääntyville että maatilayrittäjille

Päivä Farmilla – hankkeemme on edennyt jo siihen vaiheeseen, että käsillä on viimeisten ikääntyvien maatilapäivätoiminnan ryhmien puoliväli. Kääk, miten äkkiä aika kuluu! Tällä hetkellä ryhmiä on menossa Luhangassa, Leivonmäellä, Karstulassa sekä Konnevedellä ja näiden ryhmien kanssa tapaamme tämän viikon jälkeen enää neljä kertaa. Sen jälkeen kaikille ryhmien osallistujille tehdään vielä loppumittauskäynnit, joissa toistamme ennen ryhmien alkua tehdyt mittaukset heidän fyysiseen, psyykkiseen ja kognitiiviseen toimintakykyynsä liittyen ja pääsemme vertailemaan tuloksia koko osallistujaporukan kesken. Seuraa ryhmien toimintaa hankkeen some-kanavilla!

karstula_02

Kirjoitimme toukokuussa edelliseen blogipostaukseen tietoja ensimmäisten ryhmien toimintakykymittausten tuloksista. Tulokset näyttivät positiivisilta ja sama trendi jatkui myös seuraavien ryhmien mittaustuloksissa. Mittausten mukaan erityisesti mielialaan sekä elinpiirin laajuuteen on saatu vaikutettua toiminnalla positiivisesti. Myös alaraajojen toimintakykyä on saatu ylläpidettyä tai hieman parannettua toimintajakson aikana, mikä on erittäin positiivista. Kognitiivisissa mittauksissa näkyy jonkin verran heikentymistä ja jonkin verran paranemista, tutustumme näihin tuloksiin vielä ajan kanssa paremmin ja teemme niistä tarkempia analyyseja. Mutta nähtävillä on pientä kehittymistä esimerkiksi toiminnanohjauksessa ja prosessitaidoissa – ja näillähän on suuri merkitys ihan ikääntyneen arjen sujumiseen. Kunhan saamme viimeistenkin ryhmien toimintakykymittausten tulokset, niin pääsemme analysoimaan tuloksia koko osallistujaporukan kesken ja näin katsomaan tarkemmin miltä vaikuttavuuden suhteen näyttää. Kirjoitamme tuloksista vielä lisää tänne blogin puolelle myöhemmin! 🙂

Olemme keränneet toimintakykymittausten lisäksi kirjallista palautetta osallistujilta ja myös osallistuneilta maatilayrittäjiltä. Osallistuneiden ikääntyvien palautteissa korostui se, kuinka ovat kokeneet maatilapäivät virkistävinä ja vaihtelua tuovina. Neljän tunnin kesto on koettu melko sopivana, vaikka osa kertoi palautteissa viihtyvänsä mahdollisuuksien mukaan maatilalla pidempäänkin. Osallistujat olivat kokeneet toiminnan pääosin mielekkäänä ja omaan toimintakykyyn sopivana. Suuri osa osallistujista kertoi palautteissa liikkumisensa lisääntyneen ja mielialan kohonneen maatilapäivätoiminnan ansiosta.  Osallistujat kertoivat saaneensa maatilapäivistä muun muassa rohkeutta, hyvää mieltä ja omatoimisuutta kotiin vietäväksi. 92% kertoi olevansa halukas osallistumaan vastaavaan toimintaan myös jatkossa. Osallistumisprosentti yhdeksän viikon toimintajaksoihin on ollut myös 90%:n luokkaa, joka mielestämme myös kertoo jo paljon toiminnan mielekkyydestä ja vaikuttavuudesta. Osa on miettinyt olevansa vielä liian hyväkuntoista osallistuakseen jatkossa vastaavaan toimintaan ja haluaisi tarjota mahdollisuuden mieluummin jollekin huonompikuntoiselle tai sellaiselle, jolla on hankaluutta päästä kotoaan pois.

”Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin. Yhdessä puuhastelu oli hauskaa ja rentouttavaa.”

”Maatilatoiminta kokonaisuudessaan oli mielenkiintoista, josta sai myös uusia virikkeitä eläkeläisen arkipäivään. Tapahtuma vahvasti plus-merkkinen.”

”Mukava puuhastella omatoimisesti asioita.”

”Mukavaa tekemistä, mukavia ihmisiä. Tuttuja maatilan töitä.”

”Erityisen mielekästä oli nähdä kesän tulo luonnossa.”

karstula_05

Maatilayrittäjät kertoivat palautteessaan kokeneensa toimintajakson hyvänä kokeiluna uudenlaiselle palvelulle. Suurin osa koki neljän tunnin toimintapäivän sopivan mittaisena ja sellaisena, jonka pystyy sovittamaan tilan töiden kanssa yhteen melko sujuvasti. Talviajan kokeiluun osallistuneista maatiloista suuri osa koki, että talvi tuo toimintaan paljon ylimääräisiä haasteita ja olivat sitä mieltä, että tarjoaisivat jatkossa toimintaa mieluummin vain kesäaikaan.  Mennyt talvi oli hankala toiminnan järjestämisen kannalta liukkauden ja kylmien jaksojen vuoksi. Talviajan toimintaan osallistuneita maatiloja osin myös harmitti se, etteivät välttämättä saaneet täysipainoista kokemusta toiminnan järjestämisestä sääolosuhteiden haasteiden vuoksi. Osa maatilayrittäjistä kokee, että voisivat tilojen ja tekemisen puitteissa tarjota toimintaa ympäri vuoden. Myös kevätaikaan sää aiheutti hieman harmaita hiuksia toiminnan järjestämisen kannalta, mutta maatilayrittäjät kokivat suurimmaksi osaksi toiminnan toteutuneen kuitenkin hyvin.

Antoisinta toiminnassa maatilayrittäjien mielestä oli tavata ihania ikäihmisiä ja tuoda heille iloa. Myös toiminnan suunnittelu ja sen hyödyllisyyden havaitseminen oli koettu antoisaksi. Haastavimmaksi koettiin tekemisen miettiminen heikompikuntoisille (esim. istuen tehtävät työt), tekemisen sopivan kuormittavuuden arviointi sekä sään aiheuttamat rajoitteet. Erityisen tärkeänä toiminnan suunnittelussa ja ohjaamisessa maatilayrittäjät kokivat ihmisläheisyyden, kaikkien yksilöllisen huomioimisen (myös toimintakyvyn huomioiminen), kiireettömyyden, hyvän suunnittelun ja valmistelun sekä onnistumisen kokemusten luomisen.

” Jäi tosi hyvä olo, kun pystyi tarjoamaan vanhuksille oikeasti mielekästä tekemistä ja näki miten he nauttivat olostaan. Hymyt, naurut, yhteiset hetket, tarinat ja kohtaamiset, ne olivat tämän toiminnan parasta antia.”

Ryhmäkoko (osassa n. 5löä, osassa 7-8hlöä) oli pääosin koettu sopivana. Osa toivoi jatkoon isompia ryhmiä, osa taas ajatteli selviävänsä jatkossa paremmin pienemmän ryhmän kanssa. Omaa osaamista ja sen riittävyyttä pohdittiin palautteissa -> osa koki nykyisen osaamisen olevan jo riittävää, osa oli hakeutunut lisäkoulutuksiin ja osa pohti tekevänsä mielellään jatkossa yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan osaajan kanssa.

Kaikki tähän asti ryhmiin osallistuneet maatilayrittäjät (8 kpl) kokivat ikäihmisten sopivan asiakasryhmänä maatilalleen myös jatkossa ja olivat kiinnostuneita palvelun edelleen kehittämisestä. Suuri osa maatilayrittäjistä uskoo olevan mahdollista saada toiminnasta pienimuotoista liiketoimintaa kunhan hinnoittelu, tuotteistaminen, markkinointi ja toiminnan järjestämiseen liittyvät lakikiemurat on mietitty ja selvitetty hyvin. Osa on skeptisempiä sen suhteen, että toiminnalle löytyisi maksajia. Uudenlaisen toiminnan järjestäminen vaatii maatilayrittäjältä lujaa uskoa, tahtoa sekä työtä. Yhteistyöverkostoja kaipailtiin palautteissa myös jatkon varalle.

” Once in a lifetime-juttu minulle. Parasta tässä vuodessa 2019 niin sanotusti työhön liittyen.”

Hyvä ja mukava kokemus sekä todiste siihen, että meillä olisi hyvä potentiaali tällaisen toiminnan toteuttamiseen.”

Onnistuneita kokemuksia ja oppia jatkon varalle olemme saaneet kaikki näiden maatilaryhmien aikana! Jatkamme vielä viimeisten ryhmien kanssa syyskuun loppuun ja sen jälkeen keskitymme tulosten ja palautteiden analysointiin ja raportointiin. Tulemme myös muokkaamaan Hyvinvointia maatilalta – hankkeessa tehtyä opasta toiminnan järjestämisestä tämän hankkeen kokemusten pohjalta. Pysykäähän kuulolla!

Maalta tukea vanhusten toimintakykyyn

Jo hankkeemme ensimmäinen osuus, talvitoiminta, sen osoitti – maatilatoiminnalla voidaan todella vaikuttaa ikäihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Alustavia osoituksia tästä antoivat ensimmäisille ryhmäläisille ennen toiminnan alkua ja sen lopussa tehdyt toimintakykymittaukset. Toimintakykymittauksiimme sisältyy sekä mielialaan, fyysiseen toimintakykyyn että kognitioon, toiminnanohjaukseen ja elinpiirin laajuuteen liittyviä testejä ja kyselyitä. Lisäksi jokainen osallistuja pitää lantiollaan viikon ajan ennen ja jälkeen toimintaa kiihtyvyysanturimittaria, joka seuraa heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Näiden mittausten avulla pyrimme selvittämään voiko maatilalla tapahtuvasta toiminnasta olla todellista, näyttöön perustuvaa hyötyä. Keräämme kaikilta osallistujilta myös suullista ja kirjallista palautetta toiminnasta.

Ensimmäiset neljä ryhmäämme pyörähtivät käyntiin helmikuun alussa ja päättyivät maaliskuun lopussa. Näiden ryhmien osallistujien mittausten tuloksia on ehditty katsoa alustavasti ja tosiaan positiiviselta näyttää, vaikka kyseessä oli talviajan toiminta ja kyseinen talvi olikin melko haastava toiminnan järjestämisen kannalta. Tuloksista on nähtävissä, että yhdeksän viikon toimintajakson päätyttyä osallistujajoukon alaraajojen toimintakyky, kognitiivinen toiminnanohjaus sekä mieliala olivat kohentuneet keskimääräisesti. Tokihan on myös muistettava, että tuloksiin vaikuttavat kokonaisuudessaan kaikki osallistujan elämässä tuona aikana tapahtuneet asiat. Ajattelemmekin, että monet tekijät varmasti myös vaikuttavat yhdessä vielä positiivisemmin kuin itsenään – esimerkiksi jumpassa käynti samaan aikaan maatilatoiminnan kanssa tehostaa varmasti molempien vaikutuksia. Maatilatoiminnassa tulee mm. huomaamatta siirrettyä käytäntöön jumpassa käytettyjä liikkeitä ja harjoituksia, joka näin tehostaa niiden vaikutusta. Maatilatoiminnassa ajattelu- ja tiedonkäsittelytoiminnot ovat myös eri tavalla käytössä, joka osaltaan vaikuttaa sekä aivotoimintaan että fyysiseen toimintakykyyn. Ryhmissämme oli mukana myös useita osallistujia, jotka eivät yhdeksän viikon ajanjakson aikana käyneet missään muussa toiminnassa, ja myös heillä positiiviset vaikutukset näkyivät selkeästi. Mahtavaa!

Osallistujien antamasta kirjallisesta palautteesta nousi selkeästi ilmi, että toiminta oli koettu virkistäväksi ja toiminta päivien aikana mielekkääksi. Toiminta oli talviajan haasteista huolimatta koettu pääsääntöisesti turvalliseksi ja päivien kesto sopivaksi. Reilu puolet osallistujista olivat kokeneet toiminnan lisänneen liikkumista kodin ulkopuolella ja antaneen siihen rohkeutta. Kaikki osallistujista olivat palautteen mukaan saaneet toiminnasta mielialan nostatusta. Noin kolmannes osallistujista kertoi toiminnan antaneen heille keinoja selvitä kotona paremmin. Tällaisiksi keinoiksi mainittiin mm. uudet tuttavuudet, rohkeus pyytää apua tarvittaessa, liikkumiseen innostaminen sekä iloisempi mieli. Toiminnan koettiin tuovan myös vaihtelua yksinäiseen arkeen ja tuovan yhteisöllisyyttä elämään. Lähes kaikki olivat valmiita osallistumaan jatkossakin vastaavanlaiseen toimintaan. Osa harmitteli tämän kokeilujakson olleen talviaikaan ja kertoi osallistuvansa jatkossa mieluummin kesäaikaan. Osa myös kertoi olevansa halukas käymään jatkossa erilaisilla maatiloilla, ei välttämättä samalla kuin nyt, jotta näkisi erilaisia paikkoja ja pääsisi kokeilemaan erilaisia toimintoja. Erityisen mielekkääksi toiminnassa koettiin lutuiset eläimet ja niiden hoitaminen, toisiin saman ikäisiin ja saman henkisiin tutustuminen, pienten askareitten teko sekä se, että toiminnassa ja ryhmässä sai olla oma itsensä.

”Käsillä tekeminen ja puuhastelu, pienten askareiden tekeminen päivän mittaan. Yhteinen päivän kahvihetki oli virkistävä, kuuli kavereiden kommentteja eletystä elämästä.”

”Maatilalla saa vain olla, siellä on avaraa tilaa ja mielenkiintoista toimintaa.”

”Hyvää yhteisöllisyyttä koin uusien tuttavuuksien seurassa ja toi piristystä hiljaiseloon, jota talvella etenkin on kun ei niin paljon pysty ulkona liikkumaan pakkasen ja liukkauden takia.”

”Säännöllinen lähteminen, aikataulu, pukeutuminen ulkotöihin. Keskusteleminen ryhmässä” (kysyttäessä miksi haluaisi osallistua jatkossakin).

”Kotoa hakeminen ja takaisin tuominen iloasia. Voisiko matka olla pidempi?”

”Jos mahdollista, yhä useamman vanhan ihmisen olisi hyvä päästä mukaan tällaiseen toimintaan.”

”Päivä Farmilla tilaisuuksien pitäisi ehdottomasti saada jatkoa, sillä se toisi paljon virkistystä yksinäisten vanhusten arkeen, estäisi masentuneisuutta ja edistäisi vanhusten liikuntakyvyn säilymistä, kun saavat ulkona eläinten parissa olla.”

”Vuodenaika (tammi-maaliskuu) oli epämieluisa. Maalle pitää päästä kesällä.”

”Maatilapäiviä pitäisi olla ympäri vuoden eri vuodenaikoina, talvi on vanhusten liikunnan kannalta vaikeampi kylmän ja liukkaan takia.”

”Ikäni on niin korkea, en tiedä minkälainen on kuntoni” (kysyttäessä osallistuisiko toimintaan jatkossa).

Mielenkiinnolla odotamme seuraavien ryhmien tuloksia! Kesäajan toimintaryhmämme ovat alkaneet viime viikolla ja ne jatkuvat aina kesäkuun loppuun saakka. Heinäkuussa sitten toivottavasti saamme katsottua alustavaa dataa näiden ryhmien toimintakykymittausten osalta sekä saamme koottua heiltä saadut palautteet. Viimeiset ryhmämme toimivat elo-syyskuussa ja näiden osallistujien mittauksista ja palautteista saamme tietoa lokakuun aikana.

Olemme mukana syyskuussa 2019 Green Care -päivillä Kokkolassa ja siellä tulemme esittelemään siihen mennessä saatua vaikuttavuustietoa. Ilmoittauduhan mukaan: http://www.gcfinland.fi/yhdistys/green-care–paivat/kokkola-2019/ilmoittautuminen/ . Green Care Finland ry:n sivuilta löydät päivien ohjelman ja puhujaesittelyt.

Jatkoa seuraa!

Päivätoiminta, virkistystoiminta, senioreiden harrastusryhmä, farmiklubi – rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä

Maatilatoiminta ikääntyville (tai muille erityisryhmille) voi kulkea hyvin erilaisilla nimillä ja termeillä. Olemme omissa hankkeissamme puhuneet ikääntyvien maatilapäivätoiminnasta, sillä halusimme alun perin kehittää nimenomaan vaihtoehtoista ikääntyvien päivätoiminnan muotoa ja saada myös kuntia mukaan uudenlaisen palvelun kehittämiseen. Hankkeidemme aikana olemme selvittäneet myös muita tapoja tarjota maatilatoimintaa ja niitä löytäneetkin.

YLE Keski-Suomi kiinnostui tekemään juttua toiminnastamme.  Uutisjuttu on luettavissa täältä ja katsottavissa Yle Areenassa täältä. Täydentääksemme tätä moniulotteista aihetta halusimme vielä tehdä tämän asiaa käsittelevän blogikirjoituksen.

Ikääntyvien päivätoiminta ei ole suoranaisesti lakiin perustuvaa toimintaa, mutta monet kunnat järjestävät sitä. Koska päivätoiminnan järjestäminen voidaan näin ollen katsoa olevan julkisen sektorin järjestämisvastuulla ja palvelua tarjotaan usein hoivan ja kuntoutuksen tarpeessa oleville ikääntyville, voidaan maatilalla järjestetyn päivätoiminnan ajatella kuuluvan LuontoHoivan (vrt. LuontoVoima) palveluihin. Luontohoivan palveluihin vaaditaan pääsääntöisesti sosiaali-, terveys- ja/tai kasvatusalan koulutus (tai yhteistyö näiden alojen ammattilaisten kanssa) ja niitä ohjaavat monenlaiset lait ja säädökset. Päivätoiminta terminä ohjaa näin siis palvelun sosiaalipalveluksi tuoden siihen myös sosiaalipalveluiden vaatimukset. Yksityisen palveluntuottajan toteuttama päivätoiminta on sosiaalihuollon rekisteriin rekisteröitävä yksityinen sosiaalipalvelu, jolloin sen tuottajalla tulee olla sote -alan koulutus ja toiminnan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaiset edellytykset (lisätietoa: http://www.avi.fi /Perhe- ja sosiaalipalvelut).

hepat

LuontoVoiman palvelut tarkoittavat pääasiassa yksityisten palveluntarjoajien itse maksaville asiakkaille tuottamia virkistys- ja hyvinvointipalveluita, joiden tuottamiseen ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia. Luontovoiman palveluissa ajatellaan olevan mukana myös vahva ennaltaehkäisyn näkökulma. Virkistävä ja hyvinvointia tukeva maatilatoiminta, johon ei sisälly mitään hoidollista, voi siis hyvin olla palvelu myös LuontoVoiman alueella. Tällaisia LuontoVoiman palveluita voisivat esimerkiksi olla senioreille suunnatut maatilapäivät/harrasteryhmät tilalla, farmiklubi ikääntyville tai sosiaalisuutta ja osallisuutta tukevat ”kurssit” maatilalla.

Tällaiset virkistyspuolen palvelut voidaan periaatteessa lukea myös kotipalvelun tukipalveluiksi (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 19 §), joiden avulla tuetaan ikääntyvien sosiaalista kanssakäymistä. Kotipalvelun tukipalvelut rekisteröidään kunnan rekisteriin. Sosiaalipalvelut ovat arvonlisäverottomia tietyin edellytyksin, joista yksi on palvelun rekisteröinti joko kunnan (tukipalvelut) tai sosiaalihuollon rekisteriin (aluehallintovirasto; esim. päivätoiminta).

Ero siinä tarjoaako palveluita kotipalvelun tukipalveluna vai ei-sosiaalipalveluna suoraan itse maksaville asiakkaille (tai kunnalle) on arvonlisäverotus. Sosiaalipalvelua mahdollista tarjota ALV 0%, muissa palveluissa hinnan sisällettävä ALV 24%.

lambi2

Yksinkertaisesti sanottuna yritys (myös maatila) voi tarjota hyvin monenlaisia palveluita itse maksaville asiakkaille ilman, että toimintaa sinänsä katsotaan esimerkiksi sosiaalipalveluksi. Myös pelkästään erityisryhmien (esimerkiksi muistisairaiden) mukana olo toiminnassa ei tee siitä vielä sosiaalipalvelua. Tietyt palvelut, kuten kotihoito ja päivätoiminta, kuitenkin määritellään sosiaalipalveluksi, jonka vuoksi niitä suoraan ohjaavat tietyt lait ja säädökset. Myös julkinen sektori palvelun ostajana määrittelee, onko ostettava palvelu sosiaalipalvelua vai ei, eli tarvitseeko siinä täyttyä tietyt toimintaedellytykset ennen kuin sitä ostavat. Huomioitavaa on kuitenkin, että julkinen sektori voi ostaa asiakkailleen muitakin kuin sosiaalipalveluja, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi (esimerkiksi sitä virkistävää ja hyvinvointia ylläpitävää maatilatoimintaa tukemaan ikääntyvän kotona asumista). Kunta voi toisaalta myös tehdä tiukempia kriteerejä ostamilleen palveluilleen kuin mitä laki vaatii. Tämän vuoksi toiminnan tarjoamisessa ja ostamisessa esimerkiksi maatilatoiminnan osalta voi olla paljon eroja eri puolilla Suomea. Huomioi myös, että pelastusviranomaiselta ja/tai terveystarkastajalta voi tulla tiloihin liittyviä määräyksiä, jos esimerkiksi talli- tai navettatiloja hyödynnetään ryhmätoiminnan järjestämisessä.

Periaatteessa kuka vain maatilayrittäjä voi järjestää ikääntyville suunnattua ryhmätoimintaa omalla maatilallaan. Maatilayrittäjän, joka haluaa järjestää jonkinlaista ikääntyvien maatilatoimintaa, on lähdettävä liikkeelle hyvin pitkälle omista resursseistaan. Maatilayrittäjän on mietittävä realistisesti minkälaista palvelua haluaa tai pystyy tarjoamaan muun maatalouden rinnalla, minkälaisten asiakkaiden ja asiakasmäärien kanssa pärjää itse, tarvitseeko toimintaan apukäsiä ja niin edelleen. Maatilayrittäjän on myös huomioitava lähteekö tuotteistamaan, hinnoittelemaan ja markkinoimaan toimintaa silmällä pitäen itse maksavat asiakkaat vai julkinen sektori. Toimintaa tarjoavan on vielä pohdittava mikä on toiminnan tavoite eli onko tavoitteena tarjota ikääntyville asiakkaille hoivaa ja kuntoutusta vai vaikkapa sosiaalisia kontakteja, virkistystä ja voimaantumista luonnon kautta.

Ikääntyvien maatilatoiminta on palvelu, jota voi tarjota sekä LuontoHoivan että LuontoVoiman alueella. Tämän vuoksi sen tarjoamisessa voi olla hyvinkin suuria alueellisia eroja, eikä sille pysty sen vuoksi antamaan sen tarkempia yleispäteviä ohjeistuksia. Oman kunnan sosiaalitoimeen ja Aluehallintovirastoon  voi aina olla tarvittaessa yhteydessä miettiessään omaa toimintaa. Ennen yhteydenottoa on kuitenkin hyvä, että palvelun luonne (edellä mainitut asiat) ovat itselle selkeitä.

Hankkeemme tarjoavat mukana oleville maatiloille äärimmäisen arvokkaan kokemuksen ikääntyvien maatilatoiminnan järjestämisestä omalla tilallaan. Hankkeessa uudenlaisen toiminnan kokeileminen on helppoa ja riskitöntä, sillä hanke huolehtii mm. osallistujien rekrytoinnin, vakuutukset ja kuljetusten järjestämisen. Hankkeen aikana maatilayrittäjät myös saavat halutessaan ohjausta ja tietoa ikääntyvien toimintakykyyn ja ohjaukseen liittyen. Toivomme, että hanke tarjoaa myös muille asiasta kiinnostuneille paljon tietoa ja ideoita toiminnasta. Vaikka teemme hankkeessa kehitystyötä uuden toiminnan suhteen ja selvitämme paljon toiminnan järjestämiseen liittyviä haasteita, emme pysty kuitenkaan tarjoamaan valmista tuotetta, joka soveltuisi sellaisenaan käytettäväksi mille tahansa maatilalle. Uudenlaisen palvelun kehittäminen vaatii toiminnan järjestämisestä kiinnostuneilta maatilayrittäjiltä hankkeen jälkeen paljon panostusta ja yleisiä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja (esim. tuotteistukseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyen). Maatilan ja maatilayrittäjän resurssit ohjaavat pitkälti sitä millaiseksi palvelu muodostuu, ja onkin rikkaus, että toimintaa voidaan tarjota hyvin erilaisissa paikoissa. Joillekin ryhmätoiminnasta maatilalla voi tulla suurikin osa liiketoimintaa, joillekin se taas toimii vain pienenä lisämausteena alkutuotannon rinnalla. Tavoitteemme edelleen on, että toiminnasta (on se sitten päivätoimintaa tai jonkinlaista muuta ikääntyville suunnattua maatilatoimintaa) voisi tulla maatiloille lisäelinkeino ja mahdollisuus hyödyntää omaa ympäristöään erityisryhmiä hyödyttävällä tavalla. Jotta toiminnassa pysyisi tietynlainen laatutaso, toivomme, että toiminnassa huomioitaisiin aina jatkossa Green Care –toiminnan perusedellytykset ja –elementit: luontoperustaisuus, osallisuus ja kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus.

Toiminnasta kiinnostuneiden maatilayrittäjien kannattaa pitää mielessä yritysryhmähankkeiden mahdollisuus. Yritysryhmähanke nimittäin mahdollistaa maatilayrittäjille muun muassa juurikin uudenlaisen palvelun tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyvän osaamisen kartuttamisen suht pienin kustannuksin. Yritysryhmähankkeessa maatilayrittäjät voivat porukalla viedä asiaa liiketoiminnan kannalta eteenpäin ja näin myös kehittää samalla verkostojaan. Yritysryhmähanke mahdollistaa myös opintoretket vaikkapa pohjoismaisiin maatiloihin, jotka vastaavaa toimintaa ovat tarjonneet jo pidempään. ELY-keskuksista voi kysellä tästä rahoitusmuodosta lisää ja tulemme myös pitämään jossakin vaiheessa hanketta tilaisuuden yritysryhmähankkeisiin liittyen. Nykyään hyvin monet eri tahot (kuten oppilaitokset) tarjoavat niin yleisesti yritystoimintaan kuin Green Care -toimintaankin liittyviä valmennuksia ja kursseja, joiden kautta saa hyvät valmiudet uudenlaisen toiminnan kehittämiselle.

Meihin saa aina olla yhteydessä minkälaisella asialla vain, vastailemme osaamisemme mukaan.

Tekstiin konsultoitu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja, Jaana Aarniota.

kissa_ja_mummo_verstaalla

 

Esittelyssä Ylä-Tihtarin tila

Tila on Oittilan kylän kantatila jonka juuret ulottuvat vuoteen 1561. Nykyisellään Ylä-Tihtari on monipuolinen maaseutuyritys jonka toimialaan kuuluvat perinteinen maanviljely, metsätalous, maa-ainesmyynti sekä matkailu eri muodoissaan. Kevään 2019 aikana kehitämme vahvasti hevostaloutta jossa tarjoamme monipuolisia kuntoutus-, hyvinvointi-  ja koulutuspalveluita.

Vaikka Ylä-Tihtari onkin vahvasti kehittynyt ja nykyajassa elävä niin silti perinteet ovat vankka osa elämäämme. Tilan pihapiiristä löytyy mittava talonpoikaismuseokokoelma sekä lukuisia vanhoja rakennuksia. Uuden kehittäminen onkin aina tehty perinteitä kunnioittaen .

ylätihtari1

Myös luontoarvot ovat lähellä sydäntämme ja hoidamme useita luonnonlaidun- luonnon monimuotoisuus- ja perinnebiotooppikohdetta mm. lampaita ja hevosia laiduntamalla. Myös metsäluonnon erityiskohteita on suojeltu erityyppisin sopimuksin kymmeniä hehtaareita. Tärkeä osa luonnon hyvinvoinnista huolehtimista on myös aktiivinen pienpetojen pyynti sekä riistakannoista huolehtiminen. Tämä kulkee sopusoinnissa tarjoamiemme metsästysmatkailupalvelujen kanssa joiden osalta seuraamme tarkasti riistakantojen kehitystä.

ylätihtari3

Peltoviljelyssä tämänhetkiset tuotantokasvit ovat kumina sekä peruna jota tuotamme suoramyyntiin sekä lähiseudun yrityksiin ja kauppaliikkeisiin. Heinän kasvatus ravinnoksi omille eläimille kuten riistaeläimille riistapeltojen muodossa kuuluvat jokavuotiseen viljelykiertoon.

Matkailijalle Ylä-Tihtari tarjoaa mökkivuokrausta sekä monipuolisia aktiviteettejä mutta kaiken perustana on luonnosta ja ympäristöstä nauttiminen. Tämä antaakin oivalliset puitteet myös yritysten kokoustarpeiden tyydyttämiseen.

Sijainti Keski-Suomen sydämessä Oittilan kylässä on vertaansa vailla oleva vahvuustekijä. Päijänteen rantamaiset, jylhät metsämaat sekä vaikuttavat vuorijonot luovat idyllin johon kutsumme sinutkin tutustumaan.

www.yla-tihtari.fi

Esittelyssä Iso-Hyppölän tila

dav

Iso-Hyppölän tila sijaitsee rauhallisessa Alhojärven kylässä Jämsässä. Tila on ollut Hyppölän suvulla ainakin jo viiden sukupolven ajan. Tilan päärakennuksen vanhin osa – juhlasali- on 1800-luvun alkupuolelta ja lopullisen muotonsa talo on saanut 1900-luvun alussa. Tilalla viljellään pääasiallisesti hevosheinää ja pienesti viljaa. Pihapiiri on laaja ja tekemistä löytyy monenmoista mm. puutarhanhoitoa sekä nikkarointia aina pienestä vähän isompaankin projektiin. Puutarhamarjoja on musta- ja punaherukkaa, mansikkaa, mustikkaa, vadelmaa ja karhunvadelmaa. Lisäksi pihasta löytyy luumupuita ja lähes 100-vuotiaita omenapuita. Viimeisin rakennus on vuonna 2015 pihan perälle valmistunut pihasauna, jossa pääsee kesäisin löylyttelemään. Keväisin saunan viereen pystytetään Uima-allas, johon aikuinenkin voi pulahtaa vilvoittelemaan. Kesäkeittiö on valmistunut 2000-luvun alkupuolella ja sen katetulle terassille mahtuu isompikin porukka nauttimaan ruuasta luonnonhelmassa.

 

Ideoita, ajatuksia ja yhteistä keskustelua

abstract blackboard bulb chalk

Järjestimme lokakuun aikana eri puolilla Keski-Suomea ideapajoja, joiden tarkoituksena oli maatilapäivätoiminnan kehittäminen ja palvelun ideointi yhdessä niin iäkkäiden kuin mahdollisten tulevien järjestäjätahojenkin kanssa. Ideapajat keräsivät kiinnostuneita kävijöitä yhteensä noin 50. Halusimme ideapajojen kautta kerätä tulevien asiakkaiden eli ikäihmisten ja heidän omaistensa sekä eri järjestäjätahojen kuten maatilayrittäjien, yhdistysten ja kunnan vanhuspalveluiden työntekijöiden ajatuksia, toiveita ja ideoita maatilapäivätoiminnan suhteen. Ideapajoissa nousikin esille monenlaisia ajatuksia muun muassa toimintaan sopivista asiakkaista, ideoita toiminnan konkretian ja järjestämisen suhteen sekä vinkkejä markkinointiin.

Kuten edellisessä Hyvinvointia maatilalta -hankkeessammekin, nousi nytkin esille se, että tällainen toiminta kiinnostaa monia ikäihmisiä. Ikäihmisillä voi kuitenkin olla toiminnasta myös hyvin erilaisia odotuksia. Joitakin ikäihmisiä kiinnostaa erityisesti omien tietojen päivittäminen maataloudesta – millaisia ovat nykypäivän maatilat, myös mahdollisine robotteineen, ja miten maatalous on muuttunut entisajoista. Joitakin ikäihmisiä kiinnostaa erityisesti eläimet, kun taas osa haluaisi vain päästä nauttimaan maaseudun rauhasta. Joillekin ikäihmisille toiminta voi tarjota aktivoivaa tekemistä, jota ei enää kotioloissa niin ole, tai jota ei ole turvallista itsekseen harjoittaa (esim. marjastus, nikkarointityöt). Myös retkikohteet kiinnostavat säännöllisen toiminnan ohella sekä ikäihmisiä että vanhuspalveluita. Ehdotettiin, voisiko ikäihmisten ryhmä käydä saman tai viereisten kuntien alueilla erilaisten maatilojen luona vuoroviikoin. Tällöin ikäihminen näkisi erilaisia tiloja ja järjestely helpottaisi myös maatiloja aikataulujen ja resurssien suhteen. Hyvä vinkki maatiloille!

Ideapajojen kävijät pitivät toiminnassa tärkeänä ja hyvänä sitä, että siinä eläimet ovat maatilalla luonnollisessa ympäristössään ja ihmiset viedään niiden luo. Myös kontaktin saamista maatilan mahdollisiin eläimiin pidettiin tärkeänä. Eräskin vanhuspalveluiden työntekijä oli palvelutalon eläinvierailuissa huomannut miten eri lailla eläimet nostavat tunteita pintaan ja vaikuttavat ihmisiin. Toisaalta yksi ideapajaan osallistunut ikääntynyt kommentoi, että pelko eläimiä kohtaan estäisi hänen osallistumisensa toimintaan, vaikka muuten pitikin toimintaa hyvänä ja monelle sopivana. Hyvä muistutus siitä, ettei maatilapäivätoiminta todella sovi kaikille tai ole kaikkia ikäihmisiä kiinnostavaa. Tärkeää on, että palveluissa olisikin vaihtoehtoja, jotta jokaiselle löytyisi omanlainen juttu. Vanhuspalveluista nousi erilaisia ajatuksia keille ikäihmisille toiminta voisi erityisesti sopia. Tällaisina nähtiin muun muassa sellaiset, jotka eivät ole vielä minkään kunnan palveluiden (kuten kotihoidon) piirissä sekä ikääntyneet, joilla on vasta todettu muistisairaus. Myös ympärivuorokautisen hoivan asukkaiden nähtäisiin hyötyvän toiminnasta.

jyväskylä_kuva

Jyväskylässä ideapajaan osallistuneet ikäihmiset toivoivat, että tulevaisuudessa myös kaupungissa asuvilla ikäihmisillä olisi mahdollisuus osallistua maatilapäivätoimintaan. Yksinäisiä ikäihmisiä on kaupungeissa paljon, ja tällainen toiminta voisi innostaa eri tavalla lähtemään kotoa ulos. Toiminnan nähtiin estävän ”mökkiytymistä” ja antavan syyn nousta aamulla sängystä ylös ollen tarpeeksi motivoivaa. Jyväskyläläiset ikäihmiset olivat valmiita matkustamaan muidenkin kuntien alueille päästäkseen tällaiseen toimintaan mukaan. Maatilaympäristöä pidettiin siitä hyvänä toimintaympäristönä, että siellä ikäihminen ei niin helposti koe olevansa ”hoidon piirissä” tai hoivattavana. Ympäristö poikkeaa rajusti totutuista hoito- ja hoivapaikoista ja virastoista hyvällä tavalla tarjoten kodikkaampaa ja luonnollisempaa ympäristöä. Useissa maissa maatilayrittäjän mukanaoloa ja ohjausta on osallistujien toimesta pidetty hyvänä, sillä häntä pidetään ”tavallisena”, hoivahenkilökunnasta poikkeavana ihmisenä. Näin toiminta on usein tasavertaisempaa.

Toiminnasta nostettiin myös muutamia huolenaiheita niin ikäihmisten kuin kuntien työntekijöidenkin taholta. Tällaisia olivat erityisesti esteettömyys ja turvallisuus – pääseehän ympäristössä varmasti liikkumaan ja osallistumaan toimintaan turvallisesti. Myös tautien tartuntariskit (molempiin suuntiin) nostettiin esille. Hyvää pohdintaa kävimme myös maatilapäivätoiminnan tavoitteiden asettelusta – asetetaanko ne yksilötasolla vai yleisellä tasolla ja miten tavoitteisiin pääsyä seurataan. Toiminnallamme on paljon yleisellä tasolla olevia tavoitteita (kuten fyysisen aktiivisuuden, mielialan ja kognitiivisten taitojen kohentuminen sekä osallisuuden vahvistaminen), mutta käymme toimintajakson tavoitteista keskustelua myös osallistujien kanssa. Jäämme vielä pohtimaan mahdollisia menetelmiä tähän. Vielä yksi iso huolenaihe, joka ideapajoissa nousi, oli kuljetukset ja niiden järjestäminen tulevaisuudessa. Tähän ratkaisuksi ehdotettiin mm. tämän toiminnan kuljetusten yhdistämistä koulukyyteihin tai kimppakyytien järjestämistä. Myöskään maatilayrittäjän tarjoamaa omaa kuljetusta ei täysin tyrmätty.

Jonkin verran keskustelua herätti lisäksi mahdollisten vapaaehtoisten rooli toiminnassa. Eräs ideapajaan osallistunut eläkeläinen kertoi nimenomaan haluavansa jatkossa olla tällaisessa maatilapäivätoiminnassa mukana vapaaehtoisena. Hän kertoi, että voisi esimerkiksi päivän aikana huolehtia kahvitarjoiluista sekä toimia henkilökohtaisena apuna jollekin apua tai ystävää tarvitsevalle. Tämä oli hyvä idea – voisiko tulevaisuudessa maatilapäivätoiminnassa olla mukana eläkeläisiä vapaaehtoisia, jos kiinnostusta riittää? Näin toiminta toimisi myös heille toimintakykyä ylläpitävänä, ennaltaehkäisevänä ja mieltä virkistävänä. Myös ehdotettiin, että sellainen ikäihminen, jonka luona käy SPR Ystävätoiminnasta henkilö, voisi tulla toimintaan tämän ystävän kanssa ja saisi näin tarpeen mukaan henkilökohtaisempaa avustusta päivän aikana.

Maatilapäivätoiminnan markkinointiin ja tiedotukseen liittyen toivottiin selkeyttä ja konkretiaa. Esimerkiksi mainoksessa tulisi kertoa miten liikuntarajoitteinen pääsee tilalla liikkumaan, minkälainen maatila on ja minkälaista toimintaa ikäihminen voi odottaa siellä olevan. Tämä oli hyvä pointti, sillä ikäihmisillä tosiaan voi olla hyvin erilaisia odotuksia toiminnan suhteen. On tärkeää, että jo markkinoinnissa käy niin hankkeen aikana kuin tulevaisuudessakin selkeästi ilmi mitä toiminta käytännössä tarkoittaa.

Kaikki eivät olleet tykänneet koko hankkeen ideasta ajatellen, että jo muutenkin kiireisille maatiloille ”ympätään lisää” työtä tällaisen uuden palvelun myötä. Väärinkäsitysten välttämiseksi haluamme painottaa, että tällaista maatilapäivätoimintaa ei olla kehittämässä kaikille maatiloille tuotavaksi palveluksi, vaan se voi tuoda lisäelinkeinoa niille maatiloille, jotka kokevat toiminnan heitä kiinnostavan ja jotka haluavat kehittää uutta yritystoimintaa muun toiminnan kylkeen hyödyntäen olemassa olevaa ympäristöä. Joillakin maatiloilla liiketoiminta voi myös keikahtaa niin päin, että tällainen maatila-avusteinen palvelu ryhmineen onkin se tilan pääelinkeino. Mikä kellekin parhaiten sopii. Haluamme myös vielä oikaista sellaisen joidenkin keskuudessa liikkuneen väärinkäsityksen, jonka mukaan maatilayrittäjän tulisi hankkeen aikana kustantaa mm. vakuutukset ja kahvitarjoilut. Se ei pidä paikkaansa, vaan hanke kustantaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut – kuljetukset, kahvitukset, vakuutukset, markkinoinnin ynnä muun. Mukaan lähtevälle maatilayrittäjälle ei koidu toiminnasta kuluja. Jos joku maatila oli tämän väärinkäsityksen vuoksi jättänyt ilmoittautumasta niin voi vielä halutessaan ilmoittautua projektityöntekijä Laura Kymäläiselle.

Lämmin kiitos kaikille ideapajoihin osallistuneille ja aiheesta kiinnostuneille! Suurkiitokset myös Kinnulan K-market Kinuskille ja Petäjäveden K-market Porkkanalle kahvittelutarpeista sekä kunnille tilojen järjestämisestä.

Lopuksi vielä innostavia väliaikatietoja: hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan 15 maatilaa eri puolilta Keski-Suomea! 😊 Seuraavaksi lähdemmekin kiertämään maakuntaa ympäriämpäri – tuskin maltamme odottaa tulevia maatilavierailuja ja alkavaa yhteistyötä!

kinnula_kuva
Hanketiimi kiittää! 🙂

Ikäihmisten maatilapäivätoiminta herättää ristiriitaisia ajatuksia Keski-Suomen kuntien vanhuspalveluiden henkilöstössä

Teetimme Päivä Farmilla –hankkeemme aluksi Keski-Suomen alueen vanhuspalveluiden henkilöstöllä kyselyn hankkeessa kehitettävästä ikäihmisten maatilapäivätoiminnasta. Lähetimme kyselyn n. 235 henkilölle ja saimme takaisin 53 vastausta. Kerromme tässä kirjoituksessa kootusti kyselyn vastauksista.

Noin 62% vastaajista oli tietoisia toiminnasta, joten edellisen, Hyvinvointia maatilalta –hankkeemme (2016-2018) kokemukset olivat levinneet hyvin myös vanhuspalveluiden tietoisuuteen. 70% vastaajista kertoi toiminnan herättävän vain positiivisia ajatuksia heissä. Vastaajat kertoivat kaikenlaisen viriketoiminnan ja uuden kehittämisen olevan tervetullutta. Osa myös mainitsi, kuinka maaseudusta on nykyään vieraannuttu, ja kuinka se on lisännyt ikäihmisten yksinäisyyden ja toimettomuuden kokemuksia. Loppuja vastaajista mietitytti toiminnassa, sen hyvästä ajatuksesta huolimatta, esimerkiksi tietyt turvallisuusriskit.

Vastaajista suurin osa koki toiminnan sopivan erityisen hyvin vielä kotona asuville ikäihmisille. Erityisesti ne, jotka eivät ole vielä kunnan palveluiden piirissä, muistisairaat ja iäkkäät mielenterveysasiakkaat valittiin kyselyssä toiminnasta hyötyviksi. Vastauksissa nostettiin myös useasti esille, että huonokuntoisemmatkin iäkkäät (ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevat) hyötyvät varmasti toiminnasta, jos se on suunniteltu hyvin, on tarpeeksi avustajia ja on mahdollisuus päästä lepäämään päivän aikana. Vastauksissa tuotiin lisäksi esille kysymys, miten maatilaa/ maaseutua voisi tuoda niiden luo, jotka eivät jaksa enää itse lähteä.

Toiminnalla nähtiin useita erilaisia positiivisia vaikutuksia. Mielenvirkeyttä, iloa, vaihtelua elämään, muistoja, konkreettista tekemistä, toimeliaisuutta, elämässä kiinni olemista, yhteisöllisyyttä, kotoa pois lähtemistä, aistien herättelyä. Toiminnan tarjoama luontokokemus, ulkoilma ja eläimet ja näiden tarjoama ”hoiva” nähtiin myös tärkeänä. Myös eläimen tarjoama varaukseton hyväksyntä saattaa olla merkityksellistä osallistujalle. Toiminta myös lisää ikäihmisten tietoisuutta nykypäivän maataloudesta, mikä varmasti kiinnostaa monia.

Juhannuslampaat
Kuva: Niklas Syrén

Haasteita toiminnassa ja sen järjestämisessä nähtiin kustannuksissa, kuljetusten järjestämisissä, turvallisuudessa, toiminnan koordinoinnissa jatkossa, yhteistyömaatilojen löytymisessä ja talviajan toiminnassa. Toiminta ei saisi tuoda kunnalle lisäkustannuksia, eikä se saisi olla kovin tyyristä itse maksavalle osallistujalle. Maatilalla liikkuminen apuvälineiden kanssa koettiin hankalana ja riskinä sekä osallistujien jaksaminen mietitytti. Kuljetusten järjestäminen voi erityisesti pienien kuntien kohdalla olla hankalaa, ja matkojen pituus maatiloille olla haaste. Myös ikäihmisten rohkaistuminen lähteä toimintaan mukaan ja osallistujien erilainen toimintakyky mietitytti vastaajia.

Kysyttäessä ”Minkälaisia turvallisuusriskejä näet toiminnassa?”, noin puolet vastaajista vastasi, etteivät näe kehitettävässä toiminnassa mitään sen suurempia riskejä kuin muussakaan toiminnassa tai normaalissa arjessa. ”Suuremmat riskit näen siinä, että ikäihminen on yksin kotona. Elämässä täytyy ottaa riskejä ja rimaa laskea, jotta hyvää elämää voi viettää vanhanakin” oli eräs vastaus. Toinen puoli vastaajista näki riskejä liikkumisessa maatilalla, tapaturmien mahdollisuudessa, eläinten arvaamattomuudessa ja muistisairaiden kanssa toimittaessa (esim. eksyminen ja karkaaminen). Riskeistä kysyttäessä eräs vastasi näin: ”Jokainen joka haluaa saa lähteä, ei saa liikaa hössöttää uhkia. Jos joku kuolee reissussa, kuolisi onnellisena.” Mitä ajatuksia ja tuntemuksia tämä herättää teissä lukijoissa?

Kysyimme vielä lisäksi kyselyssä mitä mieltä vastaajat ovat toiminnan järjestäjän riittävästä ammattitaidosta tai onko sillä heidän mielestään merkitystä. Puolet vastaajista olivat sitä mieltä, ettei ammattiosaamisella ole väliä vaan aito kohtaaminen, maalaisjärki, sosiaaliset taidot ja ohjaajan persoona ovat merkityksellisempiä asioita kuin koulutus. ”Maalaisjärjellä varustettu, sosiaaliset taidot omaava ohjaaja pärjää kyllä.”

Toinen puoli vastaajista ajatteli, että toiminnan järjestämisessä olisi hyvä olla mukana myös sosiaali- ja terveysalan osaaja/osaajia (joko niin että maatilayrittäjällä itsellään on myös tämä osaaminen tai hän tekee yhteistyötä jonkun, esim. kunnan vanhustyöhenkilöstön kanssa).  Osa toivoi mukana toiminnassa olevan myös AMK-tasoisen koulutuksen saanut sote-alan osaaja. Pääosin vastauksissa huomioitiin osallistujien toimintakyky – mitä huonompikuntoisia on mukana, sitä enemmän osaamista ja kokemusta vaaditaan. Kokemusta ryhmien ohjaamisesta ja vanhusten kanssa toimimisesta peräänkuulutettiin joidenkin osalta ja myös ensiapukoulutusta ja hygieniapassia ajateltiin tärkeiksi. Organisaatio-/koordinaatiotaidot ovat vastaajien mielestä tärkeitä, jotta uusi toiminta saadaan pyörimään.

Kysely antoi hyvän kuvan Keski-Suomen vanhuspalveluiden ajatuksista uutta toimintaa kohtaan. Kyselystä nousi paljon samankaltaisia ajatuksia kuin mitä meillä hankkeen työntekijöillä on ollut, mutta saimme myös uusia näkökulmia erityisesti ympärivuorokautisen hoivan asiakkaiden huomioimiseen. Toiminta herättää jonkin verran myös ristiriitaisia ajatuksia eri ihmisten välillä, niin kuin kyselyn vastauksetkin osoittavat. Tämä varmasti korostuu senkin vuoksi, että toiminta on niin uutta Suomessa, eikä siitä tiedetä riittävästi. Tässä hankkeessa koitamme kehittää toimintaa entistä monipuolisemmaksi ja saada vastauksia moniin mietityttäviin seikkoihin. Koitamme kehittää toiminta-ajatusta niin, että sitä voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa erilaisissa tilanteissa erilaisille ikäihmisille. Tiedotamme mahdollisimman paljon hankkeen ajan kaikesta mitä teemme ja kehitämme sekä otamme mielellämme vastaan kommentteja, ideoita ja ajatuksia myös kaikilta muilta! Tehdään tästä yhdessä uusi hyvä vaihtoehto ikäihmisten päivätoiminnalle sekä lisäelinkeino maaseudulle.