Päivätoiminta, virkistystoiminta, senioreiden harrastusryhmä, farmiklubi – rakkaalla lapsella voi olla monta nimeä

Maatilatoiminta ikääntyville (tai muille erityisryhmille) voi kulkea hyvin erilaisilla nimillä ja termeillä. Olemme omissa hankkeissamme puhuneet ikääntyvien maatilapäivätoiminnasta, sillä halusimme alun perin kehittää nimenomaan vaihtoehtoista ikääntyvien päivätoiminnan muotoa ja saada myös kuntia mukaan uudenlaisen palvelun kehittämiseen. Hankkeidemme aikana olemme selvittäneet myös muita tapoja tarjota maatilatoimintaa ja niitä löytäneetkin.

YLE Keski-Suomi kiinnostui tekemään juttua toiminnastamme.  Uutisjuttu on luettavissa täältä ja katsottavissa Yle Areenassa täältä. Täydentääksemme tätä moniulotteista aihetta halusimme vielä tehdä tämän asiaa käsittelevän blogikirjoituksen.

Ikääntyvien päivätoiminta ei ole suoranaisesti lakiin perustuvaa toimintaa, mutta monet kunnat järjestävät sitä. Koska päivätoiminnan järjestäminen voidaan näin ollen katsoa olevan julkisen sektorin järjestämisvastuulla ja palvelua tarjotaan usein hoivan ja kuntoutuksen tarpeessa oleville ikääntyville, voidaan maatilalla järjestetyn päivätoiminnan ajatella kuuluvan LuontoHoivan (vrt. LuontoVoima) palveluihin. Luontohoivan palveluihin vaaditaan pääsääntöisesti sosiaali-, terveys- ja/tai kasvatusalan koulutus (tai yhteistyö näiden alojen ammattilaisten kanssa) ja niitä ohjaavat monenlaiset lait ja säädökset. Päivätoiminta terminä ohjaa näin siis palvelun sosiaalipalveluksi tuoden siihen myös sosiaalipalveluiden vaatimukset. Yksityisen palveluntuottajan toteuttama päivätoiminta on sosiaalihuollon rekisteriin rekisteröitävä yksityinen sosiaalipalvelu, jolloin sen tuottajalla tulee olla sote -alan koulutus ja toiminnan tulee täyttää yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaiset edellytykset (lisätietoa: http://www.avi.fi /Perhe- ja sosiaalipalvelut).

hepat

LuontoVoiman palvelut tarkoittavat pääasiassa yksityisten palveluntarjoajien itse maksaville asiakkaille tuottamia virkistys- ja hyvinvointipalveluita, joiden tuottamiseen ei ole erityisiä koulutusvaatimuksia. Luontovoiman palveluissa ajatellaan olevan mukana myös vahva ennaltaehkäisyn näkökulma. Virkistävä ja hyvinvointia tukeva maatilatoiminta, johon ei sisälly mitään hoidollista, voi siis hyvin olla palvelu myös LuontoVoiman alueella. Tällaisia LuontoVoiman palveluita voisivat esimerkiksi olla senioreille suunnatut maatilapäivät/harrasteryhmät tilalla, farmiklubi ikääntyville tai sosiaalisuutta ja osallisuutta tukevat ”kurssit” maatilalla.

Tällaiset virkistyspuolen palvelut voidaan periaatteessa lukea myös kotipalvelun tukipalveluiksi (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 19 §), joiden avulla tuetaan ikääntyvien sosiaalista kanssakäymistä. Kotipalvelun tukipalvelut rekisteröidään kunnan rekisteriin. Sosiaalipalvelut ovat arvonlisäverottomia tietyin edellytyksin, joista yksi on palvelun rekisteröinti joko kunnan (tukipalvelut) tai sosiaalihuollon rekisteriin (aluehallintovirasto; esim. päivätoiminta).

Ero siinä tarjoaako palveluita kotipalvelun tukipalveluna vai ei-sosiaalipalveluna suoraan itse maksaville asiakkaille (tai kunnalle) on arvonlisäverotus. Sosiaalipalvelua mahdollista tarjota ALV 0%, muissa palveluissa hinnan sisällettävä ALV 24%.

lambi2

Yksinkertaisesti sanottuna yritys (myös maatila) voi tarjota hyvin monenlaisia palveluita itse maksaville asiakkaille ilman, että toimintaa sinänsä katsotaan esimerkiksi sosiaalipalveluksi. Myös pelkästään erityisryhmien (esimerkiksi muistisairaiden) mukana olo toiminnassa ei tee siitä vielä sosiaalipalvelua. Tietyt palvelut, kuten kotihoito ja päivätoiminta, kuitenkin määritellään sosiaalipalveluksi, jonka vuoksi niitä suoraan ohjaavat tietyt lait ja säädökset. Myös julkinen sektori palvelun ostajana määrittelee, onko ostettava palvelu sosiaalipalvelua vai ei, eli tarvitseeko siinä täyttyä tietyt toimintaedellytykset ennen kuin sitä ostavat. Huomioitavaa on kuitenkin, että julkinen sektori voi ostaa asiakkailleen muitakin kuin sosiaalipalveluja, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi (esimerkiksi sitä virkistävää ja hyvinvointia ylläpitävää maatilatoimintaa tukemaan ikääntyvän kotona asumista). Kunta voi toisaalta myös tehdä tiukempia kriteerejä ostamilleen palveluilleen kuin mitä laki vaatii. Tämän vuoksi toiminnan tarjoamisessa ja ostamisessa esimerkiksi maatilatoiminnan osalta voi olla paljon eroja eri puolilla Suomea. Huomioi myös, että pelastusviranomaiselta ja/tai terveystarkastajalta voi tulla tiloihin liittyviä määräyksiä, jos esimerkiksi talli- tai navettatiloja hyödynnetään ryhmätoiminnan järjestämisessä.

Periaatteessa kuka vain maatilayrittäjä voi järjestää ikääntyville suunnattua ryhmätoimintaa omalla maatilallaan. Maatilayrittäjän, joka haluaa järjestää jonkinlaista ikääntyvien maatilatoimintaa, on lähdettävä liikkeelle hyvin pitkälle omista resursseistaan. Maatilayrittäjän on mietittävä realistisesti minkälaista palvelua haluaa tai pystyy tarjoamaan muun maatalouden rinnalla, minkälaisten asiakkaiden ja asiakasmäärien kanssa pärjää itse, tarvitseeko toimintaan apukäsiä ja niin edelleen. Maatilayrittäjän on myös huomioitava lähteekö tuotteistamaan, hinnoittelemaan ja markkinoimaan toimintaa silmällä pitäen itse maksavat asiakkaat vai julkinen sektori. Toimintaa tarjoavan on vielä pohdittava mikä on toiminnan tavoite eli onko tavoitteena tarjota ikääntyville asiakkaille hoivaa ja kuntoutusta vai vaikkapa sosiaalisia kontakteja, virkistystä ja voimaantumista luonnon kautta.

Ikääntyvien maatilatoiminta on palvelu, jota voi tarjota sekä LuontoHoivan että LuontoVoiman alueella. Tämän vuoksi sen tarjoamisessa voi olla hyvinkin suuria alueellisia eroja, eikä sille pysty sen vuoksi antamaan sen tarkempia yleispäteviä ohjeistuksia. Oman kunnan sosiaalitoimeen ja Aluehallintovirastoon  voi aina olla tarvittaessa yhteydessä miettiessään omaa toimintaa. Ennen yhteydenottoa on kuitenkin hyvä, että palvelun luonne (edellä mainitut asiat) ovat itselle selkeitä.

Hankkeemme tarjoavat mukana oleville maatiloille äärimmäisen arvokkaan kokemuksen ikääntyvien maatilatoiminnan järjestämisestä omalla tilallaan. Hankkeessa uudenlaisen toiminnan kokeileminen on helppoa ja riskitöntä, sillä hanke huolehtii mm. osallistujien rekrytoinnin, vakuutukset ja kuljetusten järjestämisen. Hankkeen aikana maatilayrittäjät myös saavat halutessaan ohjausta ja tietoa ikääntyvien toimintakykyyn ja ohjaukseen liittyen. Toivomme, että hanke tarjoaa myös muille asiasta kiinnostuneille paljon tietoa ja ideoita toiminnasta. Vaikka teemme hankkeessa kehitystyötä uuden toiminnan suhteen ja selvitämme paljon toiminnan järjestämiseen liittyviä haasteita, emme pysty kuitenkaan tarjoamaan valmista tuotetta, joka soveltuisi sellaisenaan käytettäväksi mille tahansa maatilalle. Uudenlaisen palvelun kehittäminen vaatii toiminnan järjestämisestä kiinnostuneilta maatilayrittäjiltä hankkeen jälkeen paljon panostusta ja yleisiä liiketoimintaan ja yrittäjyyteen liittyviä taitoja (esim. tuotteistukseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyen). Maatilan ja maatilayrittäjän resurssit ohjaavat pitkälti sitä millaiseksi palvelu muodostuu, ja onkin rikkaus, että toimintaa voidaan tarjota hyvin erilaisissa paikoissa. Joillekin ryhmätoiminnasta maatilalla voi tulla suurikin osa liiketoimintaa, joillekin se taas toimii vain pienenä lisämausteena alkutuotannon rinnalla. Tavoitteemme edelleen on, että toiminnasta (on se sitten päivätoimintaa tai jonkinlaista muuta ikääntyville suunnattua maatilatoimintaa) voisi tulla maatiloille lisäelinkeino ja mahdollisuus hyödyntää omaa ympäristöään erityisryhmiä hyödyttävällä tavalla. Jotta toiminnassa pysyisi tietynlainen laatutaso, toivomme, että toiminnassa huomioitaisiin aina jatkossa Green Care –toiminnan perusedellytykset ja –elementit: luontoperustaisuus, osallisuus ja kokemuksellisuus sekä tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus.

Toiminnasta kiinnostuneiden maatilayrittäjien kannattaa pitää mielessä yritysryhmähankkeiden mahdollisuus. Yritysryhmähanke nimittäin mahdollistaa maatilayrittäjille muun muassa juurikin uudenlaisen palvelun tuotteistamiseen, hinnoitteluun ja markkinointiin liittyvän osaamisen kartuttamisen suht pienin kustannuksin. Yritysryhmähankkeessa maatilayrittäjät voivat porukalla viedä asiaa liiketoiminnan kannalta eteenpäin ja näin myös kehittää samalla verkostojaan. Yritysryhmähanke mahdollistaa myös opintoretket vaikkapa pohjoismaisiin maatiloihin, jotka vastaavaa toimintaa ovat tarjonneet jo pidempään. ELY-keskuksista voi kysellä tästä rahoitusmuodosta lisää ja tulemme myös pitämään jossakin vaiheessa hanketta tilaisuuden yritysryhmähankkeisiin liittyen. Nykyään hyvin monet eri tahot (kuten oppilaitokset) tarjoavat niin yleisesti yritystoimintaan kuin Green Care -toimintaankin liittyviä valmennuksia ja kursseja, joiden kautta saa hyvät valmiudet uudenlaisen toiminnan kehittämiselle.

Meihin saa aina olla yhteydessä minkälaisella asialla vain, vastailemme osaamisemme mukaan.

Tekstiin konsultoitu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja, Jaana Aarniota.

kissa_ja_mummo_verstaalla

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s